The value of money

Opiskelijana täytyy jatkuvasti miettiä, mihin kaikkeen on varaa. Oon onnekas, että asun poikaystäväni kanssa, joten kaikkea ei tarvitse yksin maksaa. Ruokaan kuitenkin menee aina rahaa, koska kaikkea tarvii ostaa tuplasti. Eilenkin kävin ostamasssa lähikaupasta kassillisen ruokaa, koska bongasin telkkaista, että mitä kaikkee halvalla löytyisikään. Ei muuta kuin pakkaseen vaan! Yksi mahtava juttu, joita tulee aina metsästettyä on punaiset ja keltaiset laput ruokatarvikkeissa. Siitä saakin päivän sapuskat. Kuitenkaan en haluaisi syödä erityisemmin mitään rasvaista ja muuta epäterveellistä. Erityisen tärkeää ruuan terveellisyys ja kalorimäärät ovat tässä vaiheessa, kun pitäisi laihduttaa.

Palaan taas kuitenkin itse rahaan. Välillä kun seuraa sellaisia ala-aste-ja yläasteikäisiä nuoria, niin tuntuu etteivät monet tunnu ymmärtävän rahan päälle. Onko ongelmana se, että heillä on liikaa vanhemmilta saatua rahaa? Paljon on rahaa käyttää energiajuomiin, karkkeihin, mehuihin, joita ihminen ei aidosti tarvitse päivittäiseen käyttöön. Viimeistään se, kun on varaa heitellä ympäriinsä pulloja ja tölkkejä, kertoo se jostakin. Kun palautan pari pulloa kauppaan voin saada maitotölkin tai jos palautan enemmän kerralla, voin maksaa ruokaostokset. Kukaan rahaa arvostava ihminen ei heittäisi rahaa roskikseen tai kaduille. Sentään romanikerjäläiset ovat ymmärtäneet panttipullojen arvon. Muistan itse hyvin yläasteella ollessani, kuinka kavereideni kanssa laskimme senttejä, jotta saisimme ostettua kaupasta suklaapatukan. Mä en saanut vanhemmiltani viikkorahaa, vaan rahaa silloin kuin sitä tarvitsin. Vanhemmat olivat kinnostuneita, mihin sen rahan käytin. Tein paljon lastenhoitokeikkoja tutuilleni, joista ansaitsin 10-20 euroa illasta ja olin siitä rahasta mahdottoman iloinen. Pidin myös kavereideni kanssa 4h-kerhoa kylällämme, josta ansaitsi myös pientä rahaa. Työtä tekemällä  oppi kyllä mahdottoman hyvin rahan arvon ja tällöin rahaa osaa käyttää viisaammin.

En ole kuitenkaan nuuka, mutta tällöin ymmärtää, kuinka paljon on tehtävä työtä jonkun asian eteen. Jos miettii sitä, että ostin reilun 400 euron ipadin ja jos tienaan 10,5 euroa tunti niin, kuinka monta tuntia olen tehnyt padini eteen. Laskitteko? 42 tuntia! Aika monta päivää, jos ihminen työskentelee keskimäärin 8 tuntia päivässä. On nuoria, joille vanhemmat ostavat kalliita tavaroita, ilman että nuori on joutunut tekemään töitä tavaran eteen. Helposti tällöin tämmöisistä jutuista tulee itsestään selvyyksiä. Ei ole ihme, että rahan arvo on kadonnut monen mielissä, eikä sitä tällöin osata käyttää. Näkyyhän tuo joidenkin suomalaisten rahankäytössä.Täytyy kuitenkin vielä sanoa, ettei aikuisetkaan vetele sen paremmin. Eräs poliitikko taisi juuri heittää, että hyvin hän itse kyllä pärjäisi 600 euron eläkkeellä kuukaudessa. Tämä setä taisi unohtaa vain sen, että tästä ei ole miinustettu vuokraa, ruokaa, laskuja ja muuta elämistä yleensä. Näin opiskelijana voin aika hienosti samaistua eläkeläisiin. Onneksi vielä tukeni lisäksi teen viikonloppuduunia, josta saa vähän ylimääräistä. Voin olla aika ylpeä siitä, että pärjään omillani ja oppinut vanhempieni avulla rahan arvon. Se, jos jokin on auttanut tulevaisuudessa enemmän kuin jatkuva lahjonta.