Lahjatoiveissani..

Marimekon mukeja. Kaikki raidat ja pallo-kuviot ovat niin minun juttuja. Pidän niistä niin vaatteissa kuin astioissakin. Oon todellinen astia-friikki ja opiskelijabudjetilla ei erityisemmin ole varaa ostaa astioita, joten toivottavasti minua muistetaan edes yhdellä mukilla!

Toiveena olisi myös tämän vuoden muumi-talvimuki. Pidän erityisesti tämän vuoden mukista ja siksi on tänä vuonna myös toivelistalla =)

Sukat ovat kalliita, joten tämän räsyliisan olisi aika saada uusia sukkia. Merkkisukat, kuten marimekon ovat todella laadukkaita ja kestävät pitkän ikää.

nam, no suklaata..voiko sitä saada koskaan liikaa?

Kuten aikaisemmin olen maininnut, niin tämä joulu tulee olemaan itselläni erilainen. Tänä viikonloppuna käyn vanhempieni luona ja moikkaamassa sukulaisia. Maanantaina suuntaan aamulla junalla kohti Oulua, poikaystävän perheen luokse. Olen kerran aikaisemmin tavannut heidät, joten mielenkiintoista nähdä millainen joulu on luvassa. Ainakin kuulemma joulukinkun ohella saamme pizzaa. Tarkoitus olisi jouluna tähdätä joulukirkkoon fiilistelemään joulua.

Lahjaostoksissa olen pyrkinyt olemaan säästäväinen. Osan lahjoista löytänyt netistä tai yhden lahjan bongasin uutena kirppikseltä. Kuitenkin joutuu todella monelle ostamaan lahjoja, joten se vaatii taitoa löytää edullisesti hyvät lahjat jokaiselle. Tänä jouluna panostin käytännöllisyyteen; tavaroihin, joita läheinen on tarvinnut. Esimerkiksi kaverilleni ostin todella suloiset patalaput h&M-liikkeestä ja netistä edulliseen hintaan iphonelle käsivarteen pidekkeen. Pihi kaverini ei ollut raaskinut ostaa sellaista itselleen, vaikka sitä tarvitsikin. Yleensä ostin paljolti pyyhkeitä, astioita, herkkuja ja saunavihtoja ym. lahjaksi perheelle ja sukulaisille, mutta myös ihan vain kivoja turhakkeitakin.

Itselläni ei ollut tänä vuonna suuria lahjatoiveita, sillä enemmän on ollut rahasta pulaa kuin tavarasta. Pyysin näiden lahjojen lisäksi äidiltäni lahjakorttia vaateliikkeeseen, sillä itselläni ei ole ollut vähään aikaan varaa uusiin nätteihin vaatteisiin. Toivottavasti pääsisin joulualeihin shoppailemaan heti joulun jälkeen! =)

Ihanaa, pian on joulu!

Jouluvalmisteluita

Heissan! Jotenkin tuntuu, että koulukuviot vie niin paljon aikaa, että meinaan toisinaan tyystin unohtaa joulun. Jotenkin odotan sitä, mutta silti se osaa yllättää tulollaan. Odotan innoissani joulua, ja varsinkin kun oma jouluni tulee olemaan erilainen kuin yleensä. Niin se on tuppaa nykyisin itselläni menevän. Outoa on kuitenkin, etten vietä joulua tutussa ympäristössä vanhempieni luona, vaan menen tänä vuonna nykyisen poikaystäväni kanssa Ouluun hänen perheensä luokse. Vaihtelu on virkistävää.

 Kovasti olisi joululahja ideoita ja leipomuksista puhumattakaan! Odottelen veronpalautuksia kuin kuuta nousevaa, jotta pääsisin toteuttamaan lahjaideani. Joulukortteja mahdollisesti askartelen maanantaina, vaikkakin jouluvalotkin on laittamatta. Onneksi kotiin olen saanut hieman joulun tunnelmaa. Joka vuotiseen perinteeseeni kuuluu pipareiden ja joulutorttujen leipominen, mutta toisaalta joulu ei ole itselleni mikään suoritus. Kamalasti kouluhommia, juoksevia asioita ja pikkujuhlia, joidenka keskeltä on vaikeaa löytää aikaa jouluisille valmisteluille. Onneksi joulukortit voi ostaa kaupasta ja leipomaan pääsen viimeistään jouluaattona. Hyvä joulu tästä tulee. Katsotaan, jos saisin vaikka jouluvalotkin olohuoneen ikkunanpieliin roikkumaan jouluksi.

Onnen sirpaleita

Ps. Marimekon astiat ovat ihania! Tahdon, tahdon, tahdon..

Morjensta taas ikuisuuksiin. Voisin näin ensimmäisenä todeta, että muutto oli nopea, mutta raskas. Hermot venyivät ja paukkuivat itse kullakin, mutta loppujen lopuksi asiat menivät hienosti. Eläminen uuden kämppiksen kanssa on sujunut kivasti ja uusi koti alkaa näyttää kodilta. Rahat jatkuvasti lopussa, kun on ollut hankittavaa paljon ja jota on myös vielä. Viime lauantaina kuivauskaappi romahti, jonka seurauksena astioita hajosi alle 200 euron edestä, joka tuntuu aika ilkeältä köyhälle opiskelijalle. Joka tapauksessa sirpaleet tuottavat onnea ja ne ovat vain esineitä, vaikkakin rakkaita sellaisia. Mä oon aika onnellinen, vaikka pientä takapakkia on myös ollut, mutta toisaalta uskomattoman paljon hyvää. Superihana uutinen on se, että musta tulee täti (vihdoinkin!) ja pääsin ensi vuodelle teologisen tiedekunnan tuutoriksi. Lisäksi rakkautta on taas ilmassa; olen löytänyt rinnalleni ihanan tyypin, joka tekee oloni todella hyväksi. Jotenkin on vain tosi hyvä fiilis tämän suhteen ja voisin ajatella olevani hänen kanssaan vielä pitkään. Ehkä tämä villi ja vapaa sielu on hetkeksi rauhoittunut ja huokaisee rakkauden tunteesta, joka on taas vallannut hänet. Minä kiitän ja kuittaan.

Black and white day

Hellurei ja elossa ollaan, vaikka blogista sitä ei aina voisi uskoa. Helkatisti kiirettä ja stressiä, koulun ja muuton puolesta. Oon yrittänyt kovasti lukea, mutta huono keskittymiskyky ei anna periksi. Tuntuu vain etten opi ja stressaannun siitä lisää ja sitten ei taas opi, voi tätä noidankehää! Mä haaveilen vaan, että tentit on ohi ja että pääsen keskittymään muuttoon..okkei ja lomakin olisi tulossa, mutta lukemisen merkeissä sekin vähän menee. Vois kuitenkin tehdä jotain mukavaakin(?). Sen verran olen itseäni tässä ilahtunut, että ostin tänään itselleni kivan hopeisen korun ginasta ja kävin testailemassa uusia salivaatteita stadiumista. Housut lähtivät messiin ja toppikin, joten nyt on taas kivempaa käydä salilla! Oivia tapoja motivoida ihmismieltä. Mulla voi olla tässä lähiaikoina toi netti aika heikosti käytössä, joten antakaa anteeksi, jos taas vähän hiljaista täällä.

Kuinka voisin teidät poloiset laittaa pimeään laatikkoon?

Moikka taas kaikille! Mulla on ollut tosi nostalgiset fiilikset tässä viime päivinä, koska mulle tulee ikävä tätä kämppää. Oon saanut yhden pahvilaatikollisen vasta pakattua ja en haluaisi millään alkaa pakkaamaan. Tää tuntuu vaan todella vaikeelta. Tosi hyvää muistoja tästä kämpästä, kaikkineen hetkineen, jolloin oon viettänyt eksän kanssa romanttista iltaa, heitelty hupsuja juttuja toisillemme, naurettu, kavereitten kanssa vietetty railakasta iltaa, tupareiden viettoa ja erityisesti jäi mieleen viime kesän hippileiri, joka oli täällä kämpässä summersoundien aikaan. Voi niin hyviä muistoja! Oltiinkin nykyisen eksän kanssa niin onnellisia, kun muutettiin yhteen ja juostiin miljoonassa kaupassa kaiken maailman hyllyköiden perässä. Ollaan kannettu, koottu ja järjestelty yhdessä kalusteita. Kyllä meinaa tulla itku, kun tajuaa kuitenkin sen, että ensiviikolla muutan pois. Tykkäsin muutenkin tästä kämpästä ja alueesta muutenkin..niin ja tuleehan eksääkin ikävä.

Huonekaluostoksilla

Morjens! Tänään mun päivä onkin mennyt ikeassa, sotkassa, manskussa, anttilassa ja missä ikinä, sillä oon äitin kanssa metsästetty mulle sopivan hintaisia huonehaluja uuteen kämppään. Tää on niin jännää, koska ei enää kauaa muuttoon! Yritin löytää aika simppeleitä huonekaluja, koska niitten täytyy miellyttää myös tulevaa kämppistäni ja myös ettei ole liian kalliita, koska ne menee yhteiseen käyttöön. Mulla on alkamassa tai on jo alkanut ihan uudenlainen elämä. On tuntunut aika hyvältä, kun on päässyt myös miettimään omia haaveita ja toteuttamaan niitä. En muista milloin viimeksi olen saanut ajatella vain itseäni, joten tää on ihan uudenlainen vapauden tunne. Omia arvoja tässä pääsee kyllä punnitsemaan kovasti. Tässä kaiken tämän keskellä kouluhommat ja duuni painaa päälle, joten kait niitäkin täytyy vaan alkaa väsäämään, niin julmaa kuin se onkin.

TÄLLÄISELLÄ BUDJETILLA:

- sänky (200x120cm) kaikkineen päivineen, petivaatteet ja kotiinkuljetus=340e
- olohuoneenpöytä 15e
- tv-taso 20e
- kattila 15e
- verhot 20e
- supersöpö säästöpossu 7e
- muuta pientä 10e
- koulupöytä 50e

KOKONAISUUDESSA 470e

Vielä tarvitsisin tai haluaisin: värikkään puisen tuolin, kissalle tarvikkeita, vatkain, mikro, imuri.

Nostalgiassa

Aika nostalginen viikonloppu takana. Oltiin perheen kesken raflassa syömässä ja sen jälkeen käytiin katsomassa vuonna 85, joka ylitti mun odotukset! Mun teki koko ajan mieli vaan laulaa mukana, koska oli sen verran svengaavaa musiikkia. Mä itse olen syntynyt vasta 90-luvulla, joten pääsin nyt perheen nuorimpana käymään siellä olkatoppausten vuosikymmenellä. Ollaan kotona aina kuunneltu just eppu normaalia ja muita vanhoja suomiklassikoita, joten biisit herätti tosi paljon muistoja, hyviä sellaisia. Kaikki maailman kännykät ja netit on niin arkipäivää, että on alkanut unohtua se aika, jolloin näitä ei vielä ollut käytössä suuremmin. Kuinka silloin pärjättiin? Ihan hienosti voisin sanoa, mutta ei enää. Uskomattomia tarpeita ihmisille on syntynyt vuosikymmenten saatossa. Mutta voi kaipaan joskus niitä vanhoja aikoja ja sitä musiikkia. Ehkä kuitenkin aika myös kultaa muistot.

Mä oon oikeesti koko viikonlopun syönyt ja herkutellut niin paljon, ettei mun tarvis enää vuoteen syödä. Äidin helmoissa on tää viikonloppu mennyt ja sukulaisia nähty. Tosi kivan naamion löysin neljällä eurolla huomisia yliopiston sitsejä varten. Odotan niitä todellakin innoissani! Ostin sitä varten punaista huulipunaakin, jollaista mulla ei oo ikinä ollut! Uusi alku, uudet kujeet. Miksipä ei uutta huulupunaakin?

Kun elämä hymyilee takaisin

Voi jumpe! Siis tällä viikolla on kyllä ollut kaikenlaista fiilistä ilmassa; turhautuneisuutta, ahdistusta tulevasta ja onnen tunnetta! Viimeksi itkin sitä, että jään ehkä kodittomaksi, mutta paistaa aurinko tänne risukasaankin..sain kämpän! Maanantaina laitettiin kaverin kanssa yhteinen hakemus menemään ja meille tosiaan sanottiin, että joo puolen vuoden jonotusaika. Laitoin samana päivänä viestiä hoassille, että olisin kiinnostunut eräistä kämpistä ja sain vastaukseksi, että ne on tosi haluttuja ja jonossa ollaan. Olin oikeesti menettää toivoni. Noh, keskiviikkona sitten tulee sähköpostia, että saatiin se 62,5 neliön kaverikämppä! Oon tosi iloinen ja kiitollinen, kiitoskiitoskiitos! Oikeesti välillä tulee semmoinen fiilis, että seinät kaatuu päälle, mutta sitten ne ei kaadukaan. Nykyisin ajattelen paljon, että elämä kyllä kantaa ja kaikki järjestyy aikanaan.

Mutta hei! Oon saanut varmaan miljoona kertaa ton saman haasteen muilta bloggaajilta ja lukijoilta, joten ajattelin että voisin tehdä sen VIELÄ  KERRAN. Mutta nyt en haasta ketään, vaan vastaan kysymyksiin :)

Haasteeni sain yhdeltä lukijaltani, joten teen tämän ikään kuin puoliksi =)

11 faktaa minusta!

1. Käyn terapiassa mahdollisesti seuraavan parin vuoden ajan.
2. Etsin tällä hetkellä arvojani.
3. Olen ollut uskoton parisuhteessa.
4. En koe olevani siltikään paha ihminen.
5. Tahtoisin aloittaa laulutunnit.
6. En kaipaa seurustelua tällä hetkellä, vaan nautin sinkkuudesta.
7. Olen toivoton romantikko. Haluan löytää sielunkumppanini.
8. Tykkään miehisistä miehistä ja älykkyys ei ole pahitteeksi!
9. En voisi elää ihmisen kanssa, jolla ei ole huumorintajua.
10. Ujostelen.
11. Mielestäni paino-indeksin voisi heittää kaivoon. Olemme kaikki kauniita!

Rehellisyys maan perii. Eli vastataan kysymyksiin.

1. Opiskeletko/oletko töissä alalla, jota haluat tehdä tulevaisuudessa?
Joo kyllä! Tykkään tosi paljon opiskella teologisessa ja haaveenani on edelleen päästä aineopettajaksi.

2. Mitä luonteenpiirrettä ihmiset eivät sinussa koskaan osaa odottaa?
Sitä, että mä en olekaan niin kiltti miltä mä näytän. Mua pidetään helposti pinnallisena.

3. Tämän hetken suosikkikirjasi?
Voi apua, niitä on niin monia! Semmoisena hyvän mielen kirjana voisin mainita Piiat.

4. Millaista tulevaisuutta toivoisit blogiltasi?
Semmosta, että inspistä edelleen riittää ja lukijoita vielä olisi. Toivoisin, että saisin toimia hyvänä esimerkkinä positiivisesta asenteesta ja myös rikkoa ennakkoluuloja!

5. Mikä matkustamisessa on raivostuttavinta?
Jotkut varmaan sanoisivat, että turvatarkastukset, mutta itse kun olen turvatarkastaja, niin en näe samalla tavalla asioita. Raivostuttavinta on ehkä se, kun tulee reissusta takaisin ja laukku pitäisi purkaa!

6. Juhlitko pyhiä (pääsiäinen, joulu yms) sen takia, että ne ovat kristillisiä juhlia, vai tavan vuoksi?
Teologian opiskelijana mun pitäisi stereotypisesti vastata, että kristillisyyden nimissä. Mä oikeesti lähinnä sen hienon hengen vuoksi, joka on esim. ouluna ja pääsiäisenä, se on sellaista rauhoittumisen ja hyvän mielen aikaa.

7. Milloin olet viimeksi ollut vaikea asiakas?
Entisen poikaystäväni ja äitini mielestä osaan olla vaikea, koska osaan vaatia. Itsekin kassan duunia tehdessäni näen, että asiakkaan oikeus vaatia ja olla ilkeä ovat kaksi eri asiaa. Pyydän vain sitä, mikä minulle kuluttajana kuuluu. Se ei ole ilkeyttä.

8. Mikä yleinen lomakohde ei yllä sinun lomakohteisiisi?
 Tommoset perus Teneriffat ja Canariat sun muut.

9. Jos sinun olisi pakko nimetä lapsesi Disney-hahmon mukaan, minkä niminen hänestä tulisi? Voit laittaa sekä tytön että pojan nimen.
Pahan heitit. Tykkään tosi paljon disneyn leffoista ja en tajuu, miten tää voi olla muka vaikea kysymys!Arttur voisi olla aika söpö pojalle, mutta en keksi juuri disneyn leffoista hyvää tytölle..

10. Mihin maahan olisit halunnut syntyä?
 Tykkään asua Suomessa, mutta ehkä olisin voinut syntyä Australiaan tai Englantiin. Jos on siis pakko valita ;D

11. Mitä näet, kun nyt katsot ikkunasta ulos?
Pimeyttä. Terassin lasissa vesipisaroita ja valoja.

sata ja yksi kuppia hunajaista

Elossa ollaan kipeydestä huolimatta! Mulla ei oo ollut läppäriä käytössä tällä viikolla, joten postaaminen on ollut vähän hankalaa. On ollut aika raskas, mutta antoisa viikonloppu. Kouluhommia olisi valtavasti, mutta olen samaan aikaan innoissani. Oon tosi tykästynyt kirkkohistoriaan, maailman uskontoihin ja enkkuun tällä hetkellä. Ensimmäistä kertaa elämässäni viihdyn oikeasti enkun tunnilla, sillä se reilu kaksi tuntia ihan puhtaasti puhutaan. Kuunteleminen on mielettömän raskasta ja puhumalla oppii mun mielestä huomattavasti enemmän. Kivaa opiskella kieltä oikeasti käytännönläheisesti ja huomata, että kyllä se kieli sieltä tulee, kun vaan puhuu. Muuten tässä ollaan vaan duunia painettu, kavereita nähty ja terapeutilla ensimmäistä kertaa nyt käyty! Tästä se lähtee. Vielä jos täysin tervehtyisin, pääsisin salilla ja olisin tyytyväinen. Kuten otsikko sanoo; hunajateetä on juotu ja paljon!

Materiaalirakkaus

Vähän innostuin sisustusjuttuja kuvaamaan ja mun uutta lasista namipurkkia! Se on aika hyvä herkuttelupurkki, kun sitä ei meinaa saada auki. Oon vaan niin superiloinen mun uudesta hyllyköstä ja kaikista ihanista tavaroista siinä. Huomatkaa myös vikan kuvan peltirasia! Haluaisin itsekin tietää miten miljonääri naidaan!

Flunssan kourissa tässä ollaan taisteltu ja kouluhommia pukkaa päälle. Suorastaan masentavaa, mutta oon toisaalta tosi innoissani kursseista esim. maailman uskonnoista ja kirkkohistoriasta! Monen moista työnsarkaa nuo vaan aiheuttavat, mutta varmasti sen arvoisia. Olin saanut kreikasta nelosen, ihan mahtavaa! Hauskempi homma on vaan se, että kun on ehtinyt unohtaa niin hirvittävästi kuukauden aikana. Uutta kielioppia painaa päälle ja väsymys meinaa viedä otteen. Sammahdin tänään yhdelle luennollekin heti näin aluksi. Näin mun yliopisto-opiskelu on lähtenyt käyntiin!

Loma!

Jes, tänään oli viimeinen luento yliopistolla ja virallisesti huomenna alkaa joululoma. Sitä on odotettu, vaikka kaksi viikkoa teen duunia ja toiset kaksi viikkoa lomailen sekä joudun valitettavasti lukemaan pariin tenttiin. Aion kuitenkin olla myös kavereiden kanssa, shoppailla ja käydä poikaystävän kanssa Tallinnassa. Pitkästä aikaa näin yhden kaverini Kristiinan, joka tuli meille kyläilemään. Tarjoilin vähän herkkuja ja juotiin glögiä. Oli kyllä mahtavaa saada jutella rauhassa pitkäaikaisen kaverin kanssa. Tärkeinten ihmisten näkeminen aina piristää. Täytyypi alkaa rientää taas nukkumaan, kun on neljältä aamulla taas herätys, öitä!

Ps. Ostin vihdoin viimein tuon punaisen mariskoolin!
Pps. Kaverillani on ihana laukku! (Ensimmäisessä kuvassa)

Tehdään tästä kauniimpaa

Joulutunnelmaa edullisesti. Kaitaliina indiska 14,95e ja peltirasia h&m home 5,95e

Hei kaikille. Haluan vaan ensiksi kertoa, että mulle on tässä tapahtunut jotakin aika järkyttävää ja siksi nää viime päivät ja tulevat tulee olemaan rankkoja. Blogia joka tapauksessa tahdon kirjoittaa ja aion myöhemmin avata tapahtumia. Oon tehnyt rikosilmoituksen ja toivon, että asiat kääntyisi vain parhainpäin. Jotenkin vain surettaa se, että musta tuntui oikeasti siltä, että asiat alkaa rullaamaan ja alan saamaan itteeni jotenkin kasaan.

Mä oon ollut viikonloppuna tosi kivoissa pippaloissa ja odottelen kovasti joulua, suuresti myös loman alkamista. Mulla olisi tentti ensi viikolla ja mulla on voimat tästä kaikesta vähän pois. Pitäisi muutakin tenttikirjallisuutta tässä vielä lukea ja yritän jostain kummasta repiä voimia. Mä en silti lakkaa tekemästä maailmasta kauniimpaa. Ennen viikonloppua pääsin jo ihanasti joulutunnelmaan, kun koristelin piparkakkutalon, ostin ihanan jouluisen peltirasian, jonka täytin suklaalla sekä löysin vihdoin viimein ihanan kaitaliinaan ruokapöytään. Sytyttelin joka puolelle kynttilöitä ja katselin kaikkea kauneutta, kun joka puolella näytti joululle. Joulussa on jotain kaunista ja ihanaa rauhaa, vaikka siitä on tehtykin vain pelkkää kaupallisuutta. Kuitenkin on tärkeää tavoittaa se joulun henki ja se mistä siinä kaikessa on kyse. Vaikka ei kuuluisi kirkkoon tai kokisi kristillistä sanomaa omakseen, niin joulun mielen voi silti saavuttaa.

Ne kolme päivää, jolloin maailma pysähtyy; kaupat, virastot ja koulut ovat kiinni, vietetään aikaa läheisten kanssa, syödään hyvin ja rauhoitutaan sekä nautiskellaan. Joulusta on vain niin typerää ottaa stressiä; miksi pitää se kämppä siivota kaappeja myöten? Miksi ostaa ihmisille väkisin lahjoja viime hetkellä? Miksi stressaamme ruuasta? Onko oikeastaan kyse siitä, että haluamme kaiken olevan täydellistä? Muistaako kukaan kuitenkaan, että oliko asunnossa monta pölypalloa tai puuttuiko joulupöydästä rosolli? Sitten ne joululahjat..siinähän on vain kyse antamisen ilosta ja siitä, että toista ihmistä haluaa ilahduttaa. Parhaiten joululahjastressiä helpottaa se, että aloittaa lahjojen ostamisen ajoissa (huom. itse olin ostanut jo marraskuussa lahjat!) ja jos ei tiedä mitä ostaisi lahjaksi, niin voi kysyä ihan reilusti, mitä toinen tarvitsee. Nuorille erityisesti lahjat ovat tärkeitä siinä mielessä, koska tällöin nuoret saavat sitä, mitä haluavat tai tarvitsevat. Mitä vanhemmaksi tulee, niin lahjat ei tunne enää vaan niin tärkeiltä. Kyse on vaan siitä hetkestä läheisten kanssa.

Valohoitoa

Saatiin tällä viikolla parvekkeellekin jouluvalot ja ne oli niin hienot, että oli pakko laittaa blogiin kuvia. Erityisesti, kun lunta on saapunut tänne eteläänkin ja valot saatu asetettua, niin alkaa todella joulufiilis tulemaan. Tänään ostin viimeiset lahjapaketit ja paketoin ne samantien. Mä voisin mennä ympäri vuodeksi joulutontuksi Rovaniemelle. Mulla kun tätä jouluintoa tuntuu riittävän. Joka tapauksessa, mulla on ollut perusarkea; koulua, kavereiden kanssa oleilua, salilla käyntiä ja kotona hengailua. Tänään mulla on ollut lyhyt päivä, mutta musta tuntuu, etten oo oikeesti saanut mitään aikaiseksi. Luin jonkin aikaa tenttikirjaa ja sitten nukuin (pitkästä aikaan) todella pitkät päikkärit. Voin sanoa, että teki tosi hyvää. Löysäily on joskus vaan niin ihanaa.

Olohuoneen uudempi ilme

Ajattelin vihdoinkin laittaa kuvaa meidän uudesta sohvasta, johon sain nyt uudet sopivat tyynyt. Oon vähän ostellut näitä ripotellen ja miettinyt millaista tyyliä haluan luoda. Rakastan jokaista ihanaa tyynyäni ja erityisen ihana on tuo aniliini ruusutyyny h&m homesta. Tekstityyny ja karvatyyny ovat kanssa tosi makeita. Voitte vaan kuvitella, kuinka ihanaa on laittaa pää pehmeää karvaa vasten. Ai niin ja en muistanut sanoa, että muutimme samassa järjestystä meidän olohuoneen ja ruokailutilan yhdistelmässä. Oikeastaan vain sohva ja telkkari vaihtoivat paikkaa, mutta se teki huoneesti niin paljon isomman järjestyksen. Olen siis todella tyytyväinen. Sohvaankin olen tyytyväinen, vaikka se käytetty olikin, ei muuhun ole varaa. Noin siististä sohvasta 160 euroa ei ole paha.

Tänään oon ollut etiikan tentissä, mikä meni ihan jees. Reippahasti kävin salilla rehkämässä ja sen jälkeen parilla koulukaveriporukan kanssa. Siinä se päivä menikin, muuta en ole oikein ehtinyt tehdäkään. Voisin tästä mennä nukkumaan, jotta huomenna jaksaa taas. Öitä!