Lahjatoiveissani..

Marimekon mukeja. Kaikki raidat ja pallo-kuviot ovat niin minun juttuja. Pidän niistä niin vaatteissa kuin astioissakin. Oon todellinen astia-friikki ja opiskelijabudjetilla ei erityisemmin ole varaa ostaa astioita, joten toivottavasti minua muistetaan edes yhdellä mukilla!

Toiveena olisi myös tämän vuoden muumi-talvimuki. Pidän erityisesti tämän vuoden mukista ja siksi on tänä vuonna myös toivelistalla =)

Sukat ovat kalliita, joten tämän räsyliisan olisi aika saada uusia sukkia. Merkkisukat, kuten marimekon ovat todella laadukkaita ja kestävät pitkän ikää.

nam, no suklaata..voiko sitä saada koskaan liikaa?

Kuten aikaisemmin olen maininnut, niin tämä joulu tulee olemaan itselläni erilainen. Tänä viikonloppuna käyn vanhempieni luona ja moikkaamassa sukulaisia. Maanantaina suuntaan aamulla junalla kohti Oulua, poikaystävän perheen luokse. Olen kerran aikaisemmin tavannut heidät, joten mielenkiintoista nähdä millainen joulu on luvassa. Ainakin kuulemma joulukinkun ohella saamme pizzaa. Tarkoitus olisi jouluna tähdätä joulukirkkoon fiilistelemään joulua.

Lahjaostoksissa olen pyrkinyt olemaan säästäväinen. Osan lahjoista löytänyt netistä tai yhden lahjan bongasin uutena kirppikseltä. Kuitenkin joutuu todella monelle ostamaan lahjoja, joten se vaatii taitoa löytää edullisesti hyvät lahjat jokaiselle. Tänä jouluna panostin käytännöllisyyteen; tavaroihin, joita läheinen on tarvinnut. Esimerkiksi kaverilleni ostin todella suloiset patalaput h&M-liikkeestä ja netistä edulliseen hintaan iphonelle käsivarteen pidekkeen. Pihi kaverini ei ollut raaskinut ostaa sellaista itselleen, vaikka sitä tarvitsikin. Yleensä ostin paljolti pyyhkeitä, astioita, herkkuja ja saunavihtoja ym. lahjaksi perheelle ja sukulaisille, mutta myös ihan vain kivoja turhakkeitakin.

Itselläni ei ollut tänä vuonna suuria lahjatoiveita, sillä enemmän on ollut rahasta pulaa kuin tavarasta. Pyysin näiden lahjojen lisäksi äidiltäni lahjakorttia vaateliikkeeseen, sillä itselläni ei ole ollut vähään aikaan varaa uusiin nätteihin vaatteisiin. Toivottavasti pääsisin joulualeihin shoppailemaan heti joulun jälkeen! =)

Ihanaa, pian on joulu!

Jouluvalmisteluita

Heissan! Jotenkin tuntuu, että koulukuviot vie niin paljon aikaa, että meinaan toisinaan tyystin unohtaa joulun. Jotenkin odotan sitä, mutta silti se osaa yllättää tulollaan. Odotan innoissani joulua, ja varsinkin kun oma jouluni tulee olemaan erilainen kuin yleensä. Niin se on tuppaa nykyisin itselläni menevän. Outoa on kuitenkin, etten vietä joulua tutussa ympäristössä vanhempieni luona, vaan menen tänä vuonna nykyisen poikaystäväni kanssa Ouluun hänen perheensä luokse. Vaihtelu on virkistävää.

 Kovasti olisi joululahja ideoita ja leipomuksista puhumattakaan! Odottelen veronpalautuksia kuin kuuta nousevaa, jotta pääsisin toteuttamaan lahjaideani. Joulukortteja mahdollisesti askartelen maanantaina, vaikkakin jouluvalotkin on laittamatta. Onneksi kotiin olen saanut hieman joulun tunnelmaa. Joka vuotiseen perinteeseeni kuuluu pipareiden ja joulutorttujen leipominen, mutta toisaalta joulu ei ole itselleni mikään suoritus. Kamalasti kouluhommia, juoksevia asioita ja pikkujuhlia, joidenka keskeltä on vaikeaa löytää aikaa jouluisille valmisteluille. Onneksi joulukortit voi ostaa kaupasta ja leipomaan pääsen viimeistään jouluaattona. Hyvä joulu tästä tulee. Katsotaan, jos saisin vaikka jouluvalotkin olohuoneen ikkunanpieliin roikkumaan jouluksi.

Only for real women?

Olen muotimaailman näkökulmasta lihava. Näiden ihanien muotojeni vuoksi erityisesti farkkujen löytäminen on vaikeaa. Pitkän ja tuskaisen etsinnän jälkeen löysinkin farkut ja vieläpä edullisetkin Kappalin naisten farkkupuolelta. Oon siitä aika happyhappy.

Ensinnäkin Helsingin Aleksanterinkadun liikevalikoimasta "vähän isommille tytöille" oikeasti kivojen ja järkevähintaisten farkkujen löytäminen on kuin etsisi neulaa heinäsuosta. Mahdoton tehtävä. Useammissa liikkeissä koko 44 luokitellaan pyöreämpien naisten vaatekooksi ja erityisesti housuissa koko 44 ei ole järin iso. Ennen kuin masennuslääkkeet lihottivat mua miljoona kiloa, niin vaatteiden löytäminen oli suht helppoa ja mukavaa, vaikka silloinkin hyviä farkkuja oli haastavaa löytää. Tässä sitä ollaan, hieman muotoja lisää saaneena. Vanhat housut ja monet paidat eivät mahdu enää päälleni. Niin paljon kivoja vaatteita olisi vaatekaapissa, mutta en voi käyttää! Voi surkeus!

Kyseisen kadun liikkeiden valikoimasta koosta 44 ylöspäin vaatetta löytyy tosi hatarasti. Laskeskelin, että esimerkiksi h&m-liikkeen suuresta kaksikerroksisesta valikoimasta noin 8 neliönalue on varattu "isoille tytöille"-siis hei vaan 8 neliötä isosta liikkeestä! Kaiken huippu oli se, että löysin telineestä kolmet farkut, joissa yksissä oli tahra. Tuon tahran ja mitättömän tilan jälkeen tuntui siltä kuin se olisi ollut kuin liikkeen unohdettu, ei niin tärkeä puoli. Vaihdoin kauppaa tai oikeastaan lopetin etsinnän siltä päivältä. Masensi liikaa ajatella, etten löytäisi niin yksinkertaista vaatetta kuin farkut.

Muutaman päivän kuluttua päätin mennä ostoskeskus Forumiin ja se kannatti. Ensinnäkin kauppakeskuksen Seppälä "isojen tyttöjen-puolineen" oli surkea. Järkyttävästi farkkuja, jotka eivät millään tavalla imartele isopeppusta ja isoreittistä naista. Isompi nainen haluaa tuntea itsensä kauniiksi ja siroksi. Farkkujen tulee olla yksinkertaiset ja tummat, kiitos! Samantyyppisiin farkkuhirvityksiin törmäsin Aleksanterinkadulla edellisenä päivänä. Vaatesuunnittelijat eivät taida tajuta, mitä me isommat leidit oikeasti haluamme.

Löysin loppujen lopuksi farkut Forumin Kappailista alennushintaan 27 euroa ja risat. Yksinkertaiset ja tummat siis. Minulla riittää rintaa, joten revittelen mielummin tällä yläkropalla kuin hervottomilla jaloillani. Se, mihin loppujen lopuksi kiinnitin huomiota etsiessäni farkkuja oli teksti "For real women" tai vastaavaa sanahelinää. Ihanaa, että vaateliikkeet yritätte piristää "meitä isompia naisia" noilla kannustussanoilla. Kuitenkaan tunne siitä, että mekin olemme kauniita, ei lähde vähättelystä pieni-tai normaalikokoisia naisia arvostellen. Ihan kuin pieni-ja normaalikokoiset naiset olisivat vähemmän naisia kuin isojen vaatekoon naiset. Mollaamis-kulttuurilla ei muuteta kauneusihanteita sallivimmiksi, vaan jättää meille ainoastaan kaksi puolta; lihavat ja laihat, jotka eivät lisää itsessään suvaitsevaisuutta toisiamme kohtaan.

"For real women"-sanojen sijaan liikkeet voisivat hankkia enemmän vaaterekkitilaa muillekin kuin normikokoisille naisille tai voisivat laittaa vaatteisiin suuremmat kokohaarukat, niin isotissinen tai isoreisinen nainenkin löytäisi kaupasta jotain muuta kuin pienestä nurkasta läjän ylihinnoiteltuja vaatteita, joita ei pukisi päälleen erkkikään.

Tässä olisi aikalailla tiivistettynä viimeiset kaksi viikkoa, josta totta kai koulu ja työ on kuvista pyyhitty pois. Kesä tulee nopeaa juoksua luoksemme ja virallisesti yliopistossa voisi sanoa alkaneen kesäloma..paitsi minulla tietysti. Uusi ihana asia elämässäni on Viivi-kissa, minun pikkuruinen silmänteräni. Kisu oli lopettamisuhan alla, joten sain pelastettua terveen hyvän kissan uuteen kotiin. Ikää rouvalla alkaa olemaan, mutta kokonsa ja leikkisyytensä puolesta tuntuu nuorelta kissalta. Uskomatonta, kuinka yksi pieni olio voi tuoda niin paljon iloa ihmisen elämään. Onneksi sain tarjota tuolle söpöläiselle kodin =)

Vappu oli ja meni. Voisin sanoa sitä kaksipäiväiseksi opiskelijavapuksi, jossa oli sopivasti menoa ja meininkiä. Koulun puolesta vielä paljon tekemistä ennen kuin pääsee lomalle. Odotan todella innoissani, että pääsen poikaystäväni kansa Berliiniin toukokuun lopussa. Uskon, että siitä tulee hyvä viiden päivän reissu meille molemmille!

My hair is like first may

 

 

 

Morjens! Tässä olisikin mun helposti värjätty vapputukkani, johon pääsenkin tänään iskemään kello 18 ylioppilashatun päähän. Vappu on erityisesti meidän riehakkaiden ylioppilaiden juhla, jossa skumppa virtaa ja brunssi maistuu jokaiselle korkeakoululaiselle. Koska olen fuksi, niin pääsen ensimmäistä kertaa elämässäni kokemaan akateemisen vapun ja sen riehat. En tiedä vielä mitä odottaa, mutta uskon illan olevan hauska.

Munkkeja on tullut eilen poikaystävän kanssa paistettua ja herkkuja läjäpäin ostettua, että eiköhän näillä hyvä vappu tule. Kaunis aurinkoinen ilma vain puuttuu..

Ollessani 12-vuotias, tajusin silkkipaperin hienouden ja kuinka paljon se kastuessaan päästääkään väriä. Tuli halloween ja ajattelin pukeutua noidaksi. Samalla kertaa ostin violettia silkkipaperia ja värjäsin sillä tukkani. Samaa kikkaa päätin kokeilla tänäkin vuonna ja ostin tiimarista puoltoista euroa maksavan silkkipaperipaketin. Kastelin silkkipaperia ja hieroin sitä tukkaani. Kun tukka alkaa olla sopivan kostea, niin väri tarttui paperista entistä paremmin. Alatukka värjätty vartissa ja lopputulos kiitettävä. Edullinen ja helppo tapa värjätä tukkaa! Toiseksi väri lähtee hyvin hiuksista ja hiukset tuntuvat edelleen omilta hiuksiltani. Kämppikselle tein muodikkaan latvavärjäyksen samalla paperilla ja lopputuloksesta tuli aika makea! Suosittelen siis testaamaan!

Mahtavaa vappua kaikille ja toivottavasti kokeilette joskus hiustenvärjäysvinkkiäni!

Greeting from London by my mum

Hei jälleen, kuten otsikosta voitte jotakin päätellä niin meikä ei ole käynyt Lontoossa, vaan äitini. Itse olen raatanut koulussa, töissä, salilla ja hengaillu poikaystävän kanssa. Ihana äitini tuli käymään, tuoden mukanaan herkkuja ja tuliaisia. Tällä tytöllä oli jo ikävä äitiä, koska ei olla nähty vähään aikaan taaskaan. Mua muistettiin hirveellä ihan määrällä tuliaisia! Ensinnäkin olin super ilahtunut, koska äitini muisti mua englantilaisilla aikakauslehdillä, joka tukee mukavasti englannin kielen kartuttamista (ja ovat laadukkaampaa luettavaa). Guessin hajuvettä ja body lotionia, sitten toista herkullisen tuoksuista rasvaa..Voi äiti! Sain vielä ihanan haroldsin rekkukassin ja Ted Bakerin meikkipussin. Tuo meikkipussukka on niin makee..vielä suklaata löytyi tuonkin sisältä..Itsekin vain odotan kuumeisesti Berliinin reissua keväällä, jolloin pääsee meikä matkailee.

Hulluttelemassa

Morjens taas kaikille! Kuten olette huomanneetkin, niin blogissa kirjoittelu on jäänyt mulla huomattavasti vähemmälle huomiolle. Haluun pitää tän itselleni mukavana harrastuksena ja jos ei ole fiilistä kirjoittaa, niin en kirjoita. Oikeastaan eräs herra on vienyt aika paljon huomiota lähiaikoina, ja siksi ei meikää hirveesti ole netin ihmeellisessä maailmassa paljoa enää näkynytkään. Tottahan toki, muutkin ihmissuhteet, koulu, työ ja muuttamisen ihanuus ovat vienäät ruhtinaallista aikaani tässä parin viime kuun aikana. Oon ollut aika tyytyväinen elämääni, mutta odotan kovasti kesälomaa. Luettavaa ja töitä on silloinkin samalla, mutta onneksi aion pitää kuukauden verran lomaakin tästä kaikesta. Voin myös ylpeänä kertoa, että mut valittiin tuutoriksi seuraavalle vuodelle teologiseen tiedekuntaan, että jännityksellä odotan keitä pääsen ensi syksynä paimentamaan. Oli muuten todella hauska kuulla, että teologiseen tiedekuntaan haki ennätysmäärä porukkaa, vau, hienoa et ihmiset ovat vihdoin havahtuneet, ettei tämä ole yhtään sen huonompi valinta.

Koska olen köyhä opiskelija, niin tänä vuonna hullut päivät tarjosivat mulle pakollisia tarpeellisiä ostoksia. Mun on pitkään pitänyt ostaa päitä hammasharjaan, jotka nyt vihdoin ostin. Naamanpesuainetta ja meikinpoistoaine tarttuivat lisäksi matkaan. Ostin tietty hetkkuja ja ruokia stokkan herkusta, namskis! Joo ja tuollainen söpö helmilaukkukin tarttui vitosella vielä matkaan. Laukkua voi pitää pussukkana tai halutessaan laittaa olalle roikkumaan. Tämmöstä vähän fiksumpaa tällä kertaa =)

Onnen sirpaleita

Ps. Marimekon astiat ovat ihania! Tahdon, tahdon, tahdon..

Morjensta taas ikuisuuksiin. Voisin näin ensimmäisenä todeta, että muutto oli nopea, mutta raskas. Hermot venyivät ja paukkuivat itse kullakin, mutta loppujen lopuksi asiat menivät hienosti. Eläminen uuden kämppiksen kanssa on sujunut kivasti ja uusi koti alkaa näyttää kodilta. Rahat jatkuvasti lopussa, kun on ollut hankittavaa paljon ja jota on myös vielä. Viime lauantaina kuivauskaappi romahti, jonka seurauksena astioita hajosi alle 200 euron edestä, joka tuntuu aika ilkeältä köyhälle opiskelijalle. Joka tapauksessa sirpaleet tuottavat onnea ja ne ovat vain esineitä, vaikkakin rakkaita sellaisia. Mä oon aika onnellinen, vaikka pientä takapakkia on myös ollut, mutta toisaalta uskomattoman paljon hyvää. Superihana uutinen on se, että musta tulee täti (vihdoinkin!) ja pääsin ensi vuodelle teologisen tiedekunnan tuutoriksi. Lisäksi rakkautta on taas ilmassa; olen löytänyt rinnalleni ihanan tyypin, joka tekee oloni todella hyväksi. Jotenkin on vain tosi hyvä fiilis tämän suhteen ja voisin ajatella olevani hänen kanssaan vielä pitkään. Ehkä tämä villi ja vapaa sielu on hetkeksi rauhoittunut ja huokaisee rakkauden tunteesta, joka on taas vallannut hänet. Minä kiitän ja kuittaan.

Black and white day

Hellurei ja elossa ollaan, vaikka blogista sitä ei aina voisi uskoa. Helkatisti kiirettä ja stressiä, koulun ja muuton puolesta. Oon yrittänyt kovasti lukea, mutta huono keskittymiskyky ei anna periksi. Tuntuu vain etten opi ja stressaannun siitä lisää ja sitten ei taas opi, voi tätä noidankehää! Mä haaveilen vaan, että tentit on ohi ja että pääsen keskittymään muuttoon..okkei ja lomakin olisi tulossa, mutta lukemisen merkeissä sekin vähän menee. Vois kuitenkin tehdä jotain mukavaakin(?). Sen verran olen itseäni tässä ilahtunut, että ostin tänään itselleni kivan hopeisen korun ginasta ja kävin testailemassa uusia salivaatteita stadiumista. Housut lähtivät messiin ja toppikin, joten nyt on taas kivempaa käydä salilla! Oivia tapoja motivoida ihmismieltä. Mulla voi olla tässä lähiaikoina toi netti aika heikosti käytössä, joten antakaa anteeksi, jos taas vähän hiljaista täällä.

18-200mm

Moikka jälleen kerran! Nyt meikä alkaa saada hyviä kuvia, kun ostin itselleni uuden objektiivin vanhan rikkinäisen tilalle jei! Testasin jo liikkeessä canonin miltei vastaavaa ja miellytti kovasti, mutta hinta laittoi miettimään. Kyselin sitten käytettyjä ja tais olla niin että 300 eurolla olis irtonut, kunnes hän esitteli mulle vielä paremman objektiivin ja joka oli canonia halvempi: sigman 18-200mm! Suosittelen ostamaan siis muuta kuin noita merkki-objekteja, koska saat samaan hintaan huomattavasti parempaa. Mun tää objektiivi kuvainvakaimella maksoi 395e ja ilman tuota hienoutta 295e, ei tuohon hintaan saisi mitään canonilta esimerkiksi! Mielettömän tyytyväinen olen ollut tuohon kapistukseen! Ja täytyy kehua Rajala pro-shopin myyjää, tosi hyvä suositus! =)

Kuinka voisin teidät poloiset laittaa pimeään laatikkoon?

Moikka taas kaikille! Mulla on ollut tosi nostalgiset fiilikset tässä viime päivinä, koska mulle tulee ikävä tätä kämppää. Oon saanut yhden pahvilaatikollisen vasta pakattua ja en haluaisi millään alkaa pakkaamaan. Tää tuntuu vaan todella vaikeelta. Tosi hyvää muistoja tästä kämpästä, kaikkineen hetkineen, jolloin oon viettänyt eksän kanssa romanttista iltaa, heitelty hupsuja juttuja toisillemme, naurettu, kavereitten kanssa vietetty railakasta iltaa, tupareiden viettoa ja erityisesti jäi mieleen viime kesän hippileiri, joka oli täällä kämpässä summersoundien aikaan. Voi niin hyviä muistoja! Oltiinkin nykyisen eksän kanssa niin onnellisia, kun muutettiin yhteen ja juostiin miljoonassa kaupassa kaiken maailman hyllyköiden perässä. Ollaan kannettu, koottu ja järjestelty yhdessä kalusteita. Kyllä meinaa tulla itku, kun tajuaa kuitenkin sen, että ensiviikolla muutan pois. Tykkäsin muutenkin tästä kämpästä ja alueesta muutenkin..niin ja tuleehan eksääkin ikävä.

Sisustusunelmia in my chaos

Morjens, pitkääästä aikaa! Mulla on ollut niin sairaan kiireinen viikko, ettei mitään rajaa, siksi olen elänyt lievää hiljaiseloa. Alan olemaan ehkä hitusen ylirasittunut, koska nukahtelen melkein jokaiselle luennolle, tärisen ja kärsin pääsärystä. Ehkä täytyy alkaa ottamaan iisimmin. Hieno viikko joka tapauksessa takana! Vähän ehkä koulussa käyty, opiskelijariennoissa vietetty aikaa, nähty ystäviä, sydämiä murskattu ja omaa sydäntäni hellitty. Nyt on vaan kiitettävät paineet saada kouluhommat kasaan ennen tenttien alkamista. Mua on vaan viety vähän pahoille teille erään herran toimesta, joten siksi olen ollut henkisesti ja fyysisesti koulumaailmasta veke.

Itse asiaan! Halusin nyt vihdoin laittaa kuvaa sekalaisen asuntoni keskeltä, jossa päätin nappasta pari laadutonta kuvaa mun toissa lauantain shoppailuista.Satuin tänä lauantaina (vaikka piti tehdä esseetä) ostamassa uuden imurin uuteen asuntoon ja rahin! Mutta kokonaisuuden te näätte sitten KAHDEN VIIKON PÄÄSTÄ, KUN OLEN MUUTTANUT, JEI! Tuossa ensimmäisessä on mun söpö bussini, jonne voin laittaa rahaa säästöön (jos sitä jää), mutta koriste-esineeksi oikeasti tarkoitettu. Ja toi leipälaatikko!!!! Olin nähnyt tosi monissa sisustusliikkeissä kyseisen vaaleanpunaisen ihastuksen, mutta pihini henkilönä jättänyt sen ostamatta. Kuitenkin tuntui, että kohtalo oli päättänyt mun saavan kyseisen leipäboksin, koska tapasimme jälleen Klaukkalan pussukassa ja tietty ostin sen. Samasta liikkestä tarttui matkaan myös pienoinen karvajakkara, joka on niin ihastuttava. Ajattelin, että siitä voisi tulla tulevalle kissalleni hyvä ystävä..

Bussi-säästöipas 7e Anttila, karvajakkara 25e ja leipäboksi 30e Pussukka.

Ystävänpäivänä

Voi luoja, mulle ei oo koskaan kukaan mies ole ollut noin suloinen kuin eräs tyyppi koulustamme. Meillä synkkaa hyvin ja tykkään tosi paljon kyseisen miehen seurasta, mutta en halua seurustella. Jouduin tuottamaan tosi ison pettymyksen hänelle tiistaina, sillä hän olisi halunnut enemmän. Sitten juteltiin myöhemmin asiasta lisää ja onneksi kaikki on nyt hyvin. Mutta mun sydän helty täysin siinä kohtaan, kun hän antoi mulle aivan suloisen paketin, joka oli täysin ajateltu. Sitä on vaikeeta selittää mahtavaa korttia myöten, koska me kaksi vaan tajutaan se. Noista lapasista voin sanoa sen verran, että hän osti mulle lapaset, koska hävitin yhdissä pippaloissa omani. Sitten tuo kaulahuivi; violetti on teologien väri ja mun lempiväri yleensä. Tuo kortti vain kruunasi kaiken. Olin aikaisemmin selittänyt hänelle, että ihmisen sydän on suunnilleen nyrkin kokoinen ja koska mulla on pieni käsi, niin mulla on tosi pieni sydän. Tuossa kortissa on hänen nyrkkinsä, joka kuvastaa hänen sydäntään. Oikeasti kukaan ei ole koskaan törmännyt noin romanttiseen tyyppiin. Ahh, en vain tiedä mitä sanoa!

Tänään näin sitten tätä toista tyyppiä aamusta, jonka takia lintsailin kaikki aamun luennot. Se on todella viemässä mua pahoille teille. Tosi ristiriitaiset fiilikset. Yhdelle luennolle tänään eksyin ja iltapäivällä menin ystäväni kanssa syömään ja leffaan. Käytiin katsomassa toi suomalainen komedia 21 syystä avioeroon, joka oli ihan mahtava leffa!

Laskiaisriehan riemua

Eilen otettiin ja paljon ihan laskiaisen kunniaksi. Meininki alkoi jo aamulla ja päättyi vasta yöllä, joten pitkä päivä oli takana. Pääsin nyt ensimmäistä kertaa osallistumaan legendaariseen haalariviikon laskiaisriehaan, johon osallistui pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat. Hyvää musaa, seuraa ja juomaa, voisiko asiat enää olla paremmin kun vaatteitakin oli muhkeasti päällä. Laskupäivän jälkeen mentiin after-skiitä viettämään ja siitä vielä jatkoille. Aamulla meikällä olikin 9 aamulla luento, jonne sitten sammahdinkin. Opiskelija-elämä on kyllä hienoa. En olisi varmaan pari vuotta sitten uskonu olevani tässä. Life is great!

Voiko tätä edes otsikoida?

Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille! Mun täytyy nyt kehua itseäni, siis ruuan tiimoilta! Mulla on aivan älyttömästi vähentynyt herkuttelu ja mun ei hirveesti enää edes tee mieli herkkuja, jotenkin se himo makeaa ja siitä saatu mielihyvä on kadonnut. Tänä viikonloppuna tein poikkeuksen; ostin pitkästä aikaa karkkipussin! Sitten kun olin syönyt sen, niin siitä ennen saamani mielihyvä oli jossain missä lie. Tää on siis mulle erittäin hieno uutinen siinä mielessä, että oon oikeesti tosi herkkuhiiri. Nykyisin syöminen perustuu enemmän nälän tyydyttämiseen, kuten sen kuuluisi ollakin. Tuntuu vaan tosi kivalta, että olen alkanut irtautumaan herkuista ja olen samassa huomannut syöväni muutenkin terveellisesti..tätäkö tää sinkkuus tekee? Mä itse veikkaan, että tässä on sinkkuuden ja mun masennuslääkkeiden jonkin tason yhdistelmä, koska toi nykyinen lääkitys vähentää mun ruokahaluja. Oon reippaasti käynyt salilla tämän viikon aikana ja saanut paljon energiaa liikunnasta. Yhden asian olen päättänyt laihdutuksen suhteen; lopetan ainaisen laihduttamisen ja haluan olla tyytyväinen itseeni tälläisenä kuin olen. Jos satun laihtumaan, niin se on plussaa! Eikö olekin hyvä päätös? :)

Huonekaluostoksilla

Morjens! Tänään mun päivä onkin mennyt ikeassa, sotkassa, manskussa, anttilassa ja missä ikinä, sillä oon äitin kanssa metsästetty mulle sopivan hintaisia huonehaluja uuteen kämppään. Tää on niin jännää, koska ei enää kauaa muuttoon! Yritin löytää aika simppeleitä huonekaluja, koska niitten täytyy miellyttää myös tulevaa kämppistäni ja myös ettei ole liian kalliita, koska ne menee yhteiseen käyttöön. Mulla on alkamassa tai on jo alkanut ihan uudenlainen elämä. On tuntunut aika hyvältä, kun on päässyt myös miettimään omia haaveita ja toteuttamaan niitä. En muista milloin viimeksi olen saanut ajatella vain itseäni, joten tää on ihan uudenlainen vapauden tunne. Omia arvoja tässä pääsee kyllä punnitsemaan kovasti. Tässä kaiken tämän keskellä kouluhommat ja duuni painaa päälle, joten kait niitäkin täytyy vaan alkaa väsäämään, niin julmaa kuin se onkin.

TÄLLÄISELLÄ BUDJETILLA:

- sänky (200x120cm) kaikkineen päivineen, petivaatteet ja kotiinkuljetus=340e
- olohuoneenpöytä 15e
- tv-taso 20e
- kattila 15e
- verhot 20e
- supersöpö säästöpossu 7e
- muuta pientä 10e
- koulupöytä 50e

KOKONAISUUDESSA 470e

Vielä tarvitsisin tai haluaisin: värikkään puisen tuolin, kissalle tarvikkeita, vatkain, mikro, imuri.