Kun elämä hymyilee takaisin

Voi jumpe! Siis tällä viikolla on kyllä ollut kaikenlaista fiilistä ilmassa; turhautuneisuutta, ahdistusta tulevasta ja onnen tunnetta! Viimeksi itkin sitä, että jään ehkä kodittomaksi, mutta paistaa aurinko tänne risukasaankin..sain kämpän! Maanantaina laitettiin kaverin kanssa yhteinen hakemus menemään ja meille tosiaan sanottiin, että joo puolen vuoden jonotusaika. Laitoin samana päivänä viestiä hoassille, että olisin kiinnostunut eräistä kämpistä ja sain vastaukseksi, että ne on tosi haluttuja ja jonossa ollaan. Olin oikeesti menettää toivoni. Noh, keskiviikkona sitten tulee sähköpostia, että saatiin se 62,5 neliön kaverikämppä! Oon tosi iloinen ja kiitollinen, kiitoskiitoskiitos! Oikeesti välillä tulee semmoinen fiilis, että seinät kaatuu päälle, mutta sitten ne ei kaadukaan. Nykyisin ajattelen paljon, että elämä kyllä kantaa ja kaikki järjestyy aikanaan.

Mutta hei! Oon saanut varmaan miljoona kertaa ton saman haasteen muilta bloggaajilta ja lukijoilta, joten ajattelin että voisin tehdä sen VIELÄ  KERRAN. Mutta nyt en haasta ketään, vaan vastaan kysymyksiin :)

Haasteeni sain yhdeltä lukijaltani, joten teen tämän ikään kuin puoliksi =)

11 faktaa minusta!

1. Käyn terapiassa mahdollisesti seuraavan parin vuoden ajan.
2. Etsin tällä hetkellä arvojani.
3. Olen ollut uskoton parisuhteessa.
4. En koe olevani siltikään paha ihminen.
5. Tahtoisin aloittaa laulutunnit.
6. En kaipaa seurustelua tällä hetkellä, vaan nautin sinkkuudesta.
7. Olen toivoton romantikko. Haluan löytää sielunkumppanini.
8. Tykkään miehisistä miehistä ja älykkyys ei ole pahitteeksi!
9. En voisi elää ihmisen kanssa, jolla ei ole huumorintajua.
10. Ujostelen.
11. Mielestäni paino-indeksin voisi heittää kaivoon. Olemme kaikki kauniita!

Rehellisyys maan perii. Eli vastataan kysymyksiin.

1. Opiskeletko/oletko töissä alalla, jota haluat tehdä tulevaisuudessa?
Joo kyllä! Tykkään tosi paljon opiskella teologisessa ja haaveenani on edelleen päästä aineopettajaksi.

2. Mitä luonteenpiirrettä ihmiset eivät sinussa koskaan osaa odottaa?
Sitä, että mä en olekaan niin kiltti miltä mä näytän. Mua pidetään helposti pinnallisena.

3. Tämän hetken suosikkikirjasi?
Voi apua, niitä on niin monia! Semmoisena hyvän mielen kirjana voisin mainita Piiat.

4. Millaista tulevaisuutta toivoisit blogiltasi?
Semmosta, että inspistä edelleen riittää ja lukijoita vielä olisi. Toivoisin, että saisin toimia hyvänä esimerkkinä positiivisesta asenteesta ja myös rikkoa ennakkoluuloja!

5. Mikä matkustamisessa on raivostuttavinta?
Jotkut varmaan sanoisivat, että turvatarkastukset, mutta itse kun olen turvatarkastaja, niin en näe samalla tavalla asioita. Raivostuttavinta on ehkä se, kun tulee reissusta takaisin ja laukku pitäisi purkaa!

6. Juhlitko pyhiä (pääsiäinen, joulu yms) sen takia, että ne ovat kristillisiä juhlia, vai tavan vuoksi?
Teologian opiskelijana mun pitäisi stereotypisesti vastata, että kristillisyyden nimissä. Mä oikeesti lähinnä sen hienon hengen vuoksi, joka on esim. ouluna ja pääsiäisenä, se on sellaista rauhoittumisen ja hyvän mielen aikaa.

7. Milloin olet viimeksi ollut vaikea asiakas?
Entisen poikaystäväni ja äitini mielestä osaan olla vaikea, koska osaan vaatia. Itsekin kassan duunia tehdessäni näen, että asiakkaan oikeus vaatia ja olla ilkeä ovat kaksi eri asiaa. Pyydän vain sitä, mikä minulle kuluttajana kuuluu. Se ei ole ilkeyttä.

8. Mikä yleinen lomakohde ei yllä sinun lomakohteisiisi?
 Tommoset perus Teneriffat ja Canariat sun muut.

9. Jos sinun olisi pakko nimetä lapsesi Disney-hahmon mukaan, minkä niminen hänestä tulisi? Voit laittaa sekä tytön että pojan nimen.
Pahan heitit. Tykkään tosi paljon disneyn leffoista ja en tajuu, miten tää voi olla muka vaikea kysymys!Arttur voisi olla aika söpö pojalle, mutta en keksi juuri disneyn leffoista hyvää tytölle..

10. Mihin maahan olisit halunnut syntyä?
 Tykkään asua Suomessa, mutta ehkä olisin voinut syntyä Australiaan tai Englantiin. Jos on siis pakko valita ;D

11. Mitä näet, kun nyt katsot ikkunasta ulos?
Pimeyttä. Terassin lasissa vesipisaroita ja valoja.

Pieni hyvä ele

Lohtushoppailua tarpeeseen. Paidat h&m, korvikset h&m ja tummat farkut bikbok.

Kävin vähän lohtushoppailemassa eilen, koska elämä potkii päähän. Samalla tää on kai tälläistä eron jälkeistä uudistumisvaihetta; uusi tukka, uudet vaatteet, uusi asunto..kaikki uutta. Asunnon saaminen ei vaan ole mistään helpoimmasta päästä ja se vähän surettaa. Kaverikämppä ja solukämppä hakusessa, mutta puolen vuoden jonotus. Ne ei siellä taida tajuta, että multa lähtee kämppä alta, koska ex-poikaystäväkin on muuttamassa pois. Mutta onneksi tein tänään jotakin hyvääkin. Soitin nimittäin esimiehelleni ja kysyin, että olisko mun kaverille töitä tarjolla ja mahdollisesti olisi, se on vain kaverista itsestä kiinni. Se tekee mut edes hitusen iloiseksi. Mäkin oon suunnitellut, että paiskisin kunnolla töitä ja kaverin kanssa lähdettäisiin kesän lopulla Nykkiin <3 Oikeesti tule jo kesä ja katoa paha..

Puristus

Perjantaina tukka nättinä sain aloittaa tämän elämän taipaleeni yksin. Kaverin luona meni ilta ja lähdin aamuyöstä duuniin. Eipä hirveesti ehtinyt nukkua, mutta ei se haittaa. Duunipäivä meni kivasti ja sain paljon nauraa. Samanaikaisesti sydämeeni vain sattuu. En pysty olemaan enää täällä saman katon alla eksäni kanssa, eikä oloa paranna se, että yhteiset kaverimme ovat ottaneet tietyn puolen. Se ei vain tunnu kovinkaan reilulta. Kurjaa, että kaverit näkevät mut yksin pahana ja ex-poikaystävä kerää kaikki sympatiat. Onkohan nämä taas niitä elämäntilanteita, joissa karsiutuu ne oikeasti hyvät ystävät? Onneksi oon tänään saanut paljon kannustavia sanoja ihmisiltä, mutta tää kotona oleminen ahdistaa. Voi kunpa joku hakis mut pois täältä! Voi kun muistaisit mut hoas, kun jaat asuntoja köyhille opiskelijoille!

Läheiset piristää-päivä

Tein tän perinteisen jutun heti eron jälkeen, jota naiset tekee eli käy kampaajalla totta kai. Tukkaa leikattiin ja raidoitettiin sekä kulmat värjättiin. Teki tosi hyvää tuon tason hemmottelu. Ei se jäänyt kuitenkaan sikseen. Läksin Helsingin suuntaan kaverin kanssa lounastamaan ja jutskailemaan juurta jaksain elämästä. Oli ihanaa vain olla ja jutella läheisen ystävän kanssa. Tämän jälkeen päästin kaverin lukemaan pääsykokeisiin ja näin äitini seuraavaksi kaupungilla. Vähän kaupoilla pyörittiin ja kaikkea kivaa nähtiin, mutta kauppaan ne jäikin. Vietettiin kaupan päälle vielä romanttinen leffa-ilta Anna Kareninan parissa. Se olikin vähän erilaisempi, mitä oletin..mutta tykkäsin!

Tuntuu aika kurjalta, kun poikaystävä ei suostu ottamaan muhun minkään tason yhteyttä ja ihan osakseen sen vuoksi, että hän on niin rikki. Olisi vain helpottavaa vaan puhua yhdessä käytännön asioista ja suhteestamme ylipäätänsä. Ehkä me naiset ollaan jossain asioissa vaan vähän erilaisimpia tai kaipa tämäkin on ihan yksilökohtaista. Samalta myös suututtaa se, että joutuu olemaan tämä paha jättäjä, joka ei muka ansaitsisi sympatiaa. Ihan kuin jättäjää ei sattuisi. Satun olemaan vaan tässä tilanteessa se, kuka joutui tekemään raskaan päätöksen. Kaikkeen tarvitaan muutenkin aina kaksi. Kukaan ei ole täydellinen. Muutenhan tässä tilanteessa ei edes oltaisiin.

When I start over again

Tässä sitä nyt ollaant ilman kämppää ja poikaystävää. Mä jätin mun poikaystävän tässä näin, koska tajusin haluavani olla yksin. Mä oon jotenkin vaan kasvanut ulos romanttisista tunteista häntä kohtaan, vaikka hän on mulle edelleen tärkeä. Kurjalta tuntuu, että homma ei toiminut ainakaan omalta osaltani. Oon vaan arvojani myöten muuttunut täysin ja alan ymmärtämään vähitellen mitä parisuhteelta haluan. Me olimme nuoria 19-vuotiaita, kun aloimme seurustelemaan ja sitä ennen olimme kavereita. Kahdessa vuodessa ehtii kuitenkin muuttua jonkin verran. Vaikka olinkin tämä jättäjä, voin sanoa ettei tämä ollut lainkaan helppoa.

Kämppä on hakusessa ja olen jo matkalla etsimässä arvojani. Haluan tehdä asioita, joita oikeasti haluan. Osakseen vapaus tuntuu hyvältä, mutta se myös pelottaa. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Toivottavasti kaikkea hyvää edessä vielä odottaa. Uskomatonta, kuinka paljon olen saanut tukea ja rakkautta näinä lähipäivinä. Tunnen olevani onnekas. Varmaan viimeistään silloin tajuaa olevansa yksin, kun kaikki tavarat ovat pahvilaatikossa uudessa huoneistossa odottamassa avaajaansa. Omalla tavallaan olen hienossa asemassa, sillä mulla on koulupaikka, masennus hoidossa, ihania läheisiä auttamassa sekä vapauteni. Uskomatonta, että eräs mies pystyi muuttamaan elämäni yhdessä yössä näin. Hän eli juuri sellaista elämää, jota itse haluaisin elää ja mikä hienointa hän oli vapaa. Sain suuren muistutuksen siitä, että minulla on toteutumattomia unelmia. Aivan kuin kohtalo olisi kaiken tämän takana ja muuttanut elämäni suunnan hetkessä. En voi sanoa muuta kuin että elämä on mieletön mysteeri.

Huuda huuda onnesta!

Paitis 14,95e h&m, housut bikbok 54,95e ja korvikset 2,5 e h&m.

Morjens! Tässä olisikin mun viime päivien shoppailua, joihin oon ollut tosi tyytyväinen. Toi oli tänään itseasiassa mun päivän asu, nuo kaikki yhdistettynä siis nuo kultaiset jättikorvikset korvissa. Yliopistolla pyöritty tänään ja päivä on mennyt kaikin puolin hienosti. Oon ollut oikea tehonainen, kun oon samanaikasesti kuunnellut luennoijaa, kirjoittanut juttuja ylös ja tekstaillut neljälle ihmiselle. Aikamoinen olen. Terve alan olemaan ja sen vuoksi suunnittelin meneväni salille PITKÄSTÄ AIKAAN! Mä oon todella onnellinen ja mulla on hyvä fiilis. Tää on ihan uskomaton tunne, kun aidosti on ensimmäistä kertaa elämässään onnellinen. Vuosi sitten en halunnut elää ja tässä sitä ollaan. En olisi ikipäivänä uskonut. Elämä on niin uskomatonta ja yllättävää. Happyhappyhappy olen.

Loppuviikon meininkiä

Loppuviikko onkin tässä mennyt muunkin kuin koulun merkeissä. Perjantaina tentin jälkeen hengailin kaverin kanssa kaupoilla helkatin moisessa pakkasessa, löysin unelmafarkkuni bikbokilta, kaveriporukalla käytiin parilla, viikonloppuna duunia ja työkaverin kanssa mässäilyä ja lauantaina olin pappani 80-vuotis synttäreillä. Paljon olen siis saanut aikaiseksi ja hyvin vähillä unilla. Oli ilo saada tää postaus tänne, koska tää viikko on ollut tosi kiva. Duunissakin oli tänään uskomattoman rentoa ja tuli lähinnä katseltua telkkaria ja rupateltua työkavereiden kanssa. Mulla on huomenna aikainen herätys, joten täytyypi malttaa mennä nukkumaan. Hyviä öitä ja kauniita unia!

sata ja yksi kuppia hunajaista

Elossa ollaan kipeydestä huolimatta! Mulla ei oo ollut läppäriä käytössä tällä viikolla, joten postaaminen on ollut vähän hankalaa. On ollut aika raskas, mutta antoisa viikonloppu. Kouluhommia olisi valtavasti, mutta olen samaan aikaan innoissani. Oon tosi tykästynyt kirkkohistoriaan, maailman uskontoihin ja enkkuun tällä hetkellä. Ensimmäistä kertaa elämässäni viihdyn oikeasti enkun tunnilla, sillä se reilu kaksi tuntia ihan puhtaasti puhutaan. Kuunteleminen on mielettömän raskasta ja puhumalla oppii mun mielestä huomattavasti enemmän. Kivaa opiskella kieltä oikeasti käytännönläheisesti ja huomata, että kyllä se kieli sieltä tulee, kun vaan puhuu. Muuten tässä ollaan vaan duunia painettu, kavereita nähty ja terapeutilla ensimmäistä kertaa nyt käyty! Tästä se lähtee. Vielä jos täysin tervehtyisin, pääsisin salilla ja olisin tyytyväinen. Kuten otsikko sanoo; hunajateetä on juotu ja paljon!

Materiaalirakkaus

Vähän innostuin sisustusjuttuja kuvaamaan ja mun uutta lasista namipurkkia! Se on aika hyvä herkuttelupurkki, kun sitä ei meinaa saada auki. Oon vaan niin superiloinen mun uudesta hyllyköstä ja kaikista ihanista tavaroista siinä. Huomatkaa myös vikan kuvan peltirasia! Haluaisin itsekin tietää miten miljonääri naidaan!

Flunssan kourissa tässä ollaan taisteltu ja kouluhommia pukkaa päälle. Suorastaan masentavaa, mutta oon toisaalta tosi innoissani kursseista esim. maailman uskonnoista ja kirkkohistoriasta! Monen moista työnsarkaa nuo vaan aiheuttavat, mutta varmasti sen arvoisia. Olin saanut kreikasta nelosen, ihan mahtavaa! Hauskempi homma on vaan se, että kun on ehtinyt unohtaa niin hirvittävästi kuukauden aikana. Uutta kielioppia painaa päälle ja väsymys meinaa viedä otteen. Sammahdin tänään yhdelle luennollekin heti näin aluksi. Näin mun yliopisto-opiskelu on lähtenyt käyntiin!

Pientä purtavaa

Eilisestä tyttöjen illasta on selvitty ja nyt ääni on lopullisesti mennyt. Ei tässä auta muu kuin olla puhumatta, jos ääni vaikka palautuis. Tyttöjen iltaan tein meille pientä helppoa purtavaa: pestoleipiä. Paloteltujen kiviuunipatonkien päällä on laitettu sitruunapestoa, mozarellajuustoa, kirsikkatomaattia ja hitusen pippuria. Uunissa 200 asteessa annoin olla jonkin aikaa, kunnes saivat väriä vähän pintaan. Päälle heitin basilikan lehden. Todellista herkkua, suosittelen testaamaan. Nopeaa ja helppoa :)

Teologit risteilyllä

Heij! Teologi-ristelyltä ollaan selkeästi selvitty ja väsymys on aika kova. Mä oon tänäänkin mennyt tuossa kuudelta aamulla nukkumaan, että näin. Mielettömän hyvällä porukalla oltiin reissun päällä ja en voi olla mitään muuta kuin tyytyväinen. Väsynyt, mutta tosi onnellinen olo. Pitkästä aikaan tuli käytyä myös Ruotsin puolella ja ihastuin paikkaan jotenkin uudella tavalla. Paikalliset on vaan niin mukavia ja positiivisia, joka on tosi mahtavaa näin vuoden pimeimpinä aikoina. Tämän vuoksi Jenni tahtoo mennä kesällä shoppailee ja kiertelee Tukholmaa! Sain nyt jonkun Tukholma-innostuksen selkeästi!  Mutta joo, buffetissa tuli syötyä aivan liikaa ja juomaa virtasi enemmän kuin laki sallii. Mulla on ollut ihan karsee flunssa ja ääni on ihanan matala, joten puhuminen tekee vähän ilkeetä. Mun olisi vielä tarkoitus mennä viettää tyttöjen iltaa, joten mitä tässäkin vielä sitten käy..?

Reissusta

Hattu Zara(miesten) ja ruskea laukku Mango.

Nyt laitoinkin kuvaa Tallinnan reissun shoppailuista, joita aikaisemmin jo lupailin. En mä hirveesti ostellut, koska en nähnyt mitään erityisen kivaa paitsi tuon ihanan mangon ruskean laukun ja herrashattuni. Tänään tässä aikaisemmin jo postailin voinnistani, joten mulla ei ollut kauheasti lisättävää. Huomenna täytyypi soitella vielä verotoimistoon ja hoidella pakollisia velvollisuuksia, tervetuloa aikuisuuteen! Tulee varmaan hirvee kriisi, mitä vaatteita otan risteilylle mukaan, kun viimetipassa pakkaa. Joudun vielä lomalla ikävästi harrastamaan tuota tenttikirjallisuuden lukemista näin lomalla, mutta onneksi tentit ovat ensiviikolla ohitse. Tänään muuten tein myös pienen hyvän teon, kun lahjoitin Viroon vaatteita. Tulipas hyvä mieli :)

Töttöröö.

Kipeenä tässä sitten ollaanpi. Mulla taitaa olla enterorokko, jonka oon mahdollisesti saanut duunista lentokentältä. Onneksi tää on tämmöinen lievä ja alan olemaan paranemaan päin. Suu ollut rakoista kipeenä, kurkku, niska, korvia ja päätä särkenyt, nuhaa eikä ruoka ole hirveästi maistunut. Viikonloppuna alkoivat oireet, mutta sitten maanantaina iski oikein kunnolla. Eipä tässä muuta kuin paljon lepoa, leffojen kattelua ja valitettavasti tenttikirjallisuuden lukua, vaikka ei millään jaksaisi. Onpahan tähän tautiin samalla hommattu immuniteetti ja onneksi kuumetta ei ole ollut. Huomenna pitäisi lähteä risteilemään, joten vähän huonoon aikaan tauti iski, mutta elämä on.

Tallinnassa. Ai täh!

Mitäs me suomalaiset. Tallinnassa oltiin leikkimässä tosielämän turisteja ja raahattiin sieltä täksi vuodeksi juominkeja. Toki shoppailtiin ja löydettiin poikaystävälle vihdoin viimein uudet kengät, luojan kiitos! Talvitakki löytyi myös ja mullekin löytyi kivoja juttuja, joista laitan huomenna kuvaa =) Tallinna ei ollut todellakaan kauneimmillaan, koska aurinko oli vähän piilosilla. Eipä se onneksi haitannut, sillä kaupoissahan ja laivalla me pääosin pyörittiin. Maista löydettiin vielä halpaa skumppaa ja viiniä, joista osan toin tuliaisiksi vanhemmille. Nyt on eväitä tulevalle tyttöjen illalle ja muihin kekkereihin. Jenni kiittää ja  kuittaa ja häippäsee taas lukemaan Jeesuksesta sun muista veitikoista.

Elämää pelissä

Moikka taas kaikille! Kokosin tämmösen kivan kollaasin mun viikonlopusta. Eipä se kovin ihmeellinen ollut; lähinnä töitä, väsymystä ja aurinkoista Helsinkiä. Nyt ei tarvii mennä vähään aikaan töihin, koska pidän viimeisen lomaviikkoni vapaana ja tiedossa on paljon risteilyä. Huomenna vien poikaystäväni ensimmäistä kertaa Tallinaan, sillä hän ei ole koskaan käynyt muualla ulkomailla kuin Tukholmassa joskus lapsena. Käydään vähän shoppailemassa ja alkoilemassa. Kuitenkin tarkoitus viettää vähän aikaa yhdessä.

Mä oon syönyt yllättävän terveellisesti ja ruokahalut ovat alkaneet vähentyä. Onneksi sain itseni tällä viikolla edes kahdesti salilla, koska työ vähän rajoittaa tekemisiä. Mun painoindeksi on tällä hetkellä kammottavat 29,4 ja huvittavinta on se, etten ole kuitenkaan mikään pläski. Laihdutettavaa on ja edelleen on tavoite mielessäni. Tein tänään elämä pelissä-ohjelman innoittamana testin, jonka pitäisi kertoa kuinka vanhaksi tulen elämään nykyisillä elämäntavoillani. Vaikka painoindeksi kertoo lievästä ylipainosta, niin vyötäröympärykseni on 80cm, joka vastaa normaalia. Miehet mulle aina kovasti sanoo, että mun tissit vaan painaa. Juu tissithän ne! Mutta hieno juttu on se, että näillä elämäntavoilla tulen elämään 81-vuotiaaksi. Ihan jees.