keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Ihmeellinen elämä







Kisu, jonka bongasin pienellä polkuretkellä ei ole siis minun valitettavasti. Sain omistajalta luvan kuvata hänen kissaansa, vaikka se osoittautui hieman vaikeaksi tapaukseksi, sillä energiaa tuolla söpöläisellä riitti. Ulkona on niin kaunista ja kesäistä, joten halusin kuvata pikkaisen luontoa ja ihailla sen kauneutta. Valitettavasti sain muutaman hyttysen pureman. Eikö luonto olekin kaunis tähän aikaan vuodesta?

Olen pohtinut tänään kovasti elämää ja kuolemaa. Kissalleni tehtiin aikoinaan eutanasia, niin papereissa luki. Se tuntui niin pahalta, mutta tiesin sisimmissäni tekeväni oikein. Minusta on outoa, että nykyisin ihmisiä pidetään väkisin elossa. Meidän tulisi elää ikuisesti, vaikka tiedämme sen olevan mahdotonta. Okei kyse oli kissasta, mutta onko ihminen elävänä olentona arvokkaampi kuin eläin? Kissani kuolema sattui minuun kovasti, varmasti yhtä paljon kuin jonkun läheisen ihmisen. Suren kissani kuolemaa vieläkin.

Kannatan eutanasiaa eli armokuolemaa. Mielestäni ihmiselle tulee antaa mahdollisuus arvokkaaseen kuolemaan. Kissani sai siihen mahdollisuuden, miksei ihminenkin? Ajattele esimerkiksi syöpäpotilas, joka tietää pian kuolevansa. Ensin hänen hiuksensa lähtevät, hän oksentelee ja riutuu. Eikö olisi oikeudenmukaista ihmisen saada armokuolema tässä tilanteessa, jolloin hän on peloissaan, mutta saisi hyvästellä läheisensä, kun siihen vielä kykenee? Eutanasiassa ihminen nukahtaa ikuiseen uneen. Sitähän jokainen ihminen haluaa joskus; kuolla nukkuessa.

Pitääkö ihmisen elää loppuelämänsä kärsien? Kenellä on oikeastaan oikeus päättää ihmisen elämä vai haluaako kukaan sitä edes tehdä? Kysymyksiä on monia, mutta itse en lähtisi Päivi Räsäsen ja Timo Soinin tapaan uskontoa sotkemaan liikaa tähän kysymykseen. Tämä pitäisi ajatella kärsivän potilaan kannalta. Asiat ei tietenkään toimi niin, että jos joku masentunut saisi eutanasian vaan tapauksessa, jossa ihmisellä ei ole paljoa elinaikaa tai on paljon kipuja. Toivottavasti joku minua fiksumpi osaisi määritellä rajan paremmin, jolloin eutanasia olisi paras mahdollinen vaihtoehto. Mielestäni jatkuva kipulääkkeiden tuputtaminen on uskomattoman epäinhillistä. Sellaista loppua en kenellekään halua.

2 kommenttia:

Kiitos kommentista!