I`m so fucking lost..

Joo morjesta vaan kaikille! Mun otsikko viittaa tässä siihen, kuinka eksyin Helsinkiin ja en edes kehtaa kertoa minne! Itselleni vähän vieraaseen paikkaan jouduin hakemaan koulukirjaa ja en meinannut osaa sieltä enää pois. Siinä hetken tämä blondi ihmetteli ja tajusikin, että joo tässähän se ratikkapysäkki on! Kyllä sain taas nauraa itselleni ja Helsinki-tietämättömyydelleni. Huomaa, että olen vähän jostain muualta. Sitten kun vihdoin pääsin takaisin keskustaan, niin palkitsin itseni menemällä arnoldsiin herkuttelemaan.

Hei ja sain suutarilta rakkaan nahkareppuni takaisin! Mulla oli ihan oikeesti sitä ikävä, koska reppu on miljoona kertaa kätsympi kuin käsilaukku. Mutta joo. Terapeutilla olin heti aamusta, sitten eksyilemässä, hommasin itselleni sitseille maskin ja en mä muuta järkevää ole vielä ehtinyt tekemäänkään. Taisinkin huijata, kävin salillakin ja koululla syömässä. Olenpas ollut reipas tänään. Mä meen tänään viel leffaan illalla ihan perheen kesken ja sitten lähden kohti maaseutua. Ihanaa.

Kun elämä hymyilee takaisin

Voi jumpe! Siis tällä viikolla on kyllä ollut kaikenlaista fiilistä ilmassa; turhautuneisuutta, ahdistusta tulevasta ja onnen tunnetta! Viimeksi itkin sitä, että jään ehkä kodittomaksi, mutta paistaa aurinko tänne risukasaankin..sain kämpän! Maanantaina laitettiin kaverin kanssa yhteinen hakemus menemään ja meille tosiaan sanottiin, että joo puolen vuoden jonotusaika. Laitoin samana päivänä viestiä hoassille, että olisin kiinnostunut eräistä kämpistä ja sain vastaukseksi, että ne on tosi haluttuja ja jonossa ollaan. Olin oikeesti menettää toivoni. Noh, keskiviikkona sitten tulee sähköpostia, että saatiin se 62,5 neliön kaverikämppä! Oon tosi iloinen ja kiitollinen, kiitoskiitoskiitos! Oikeesti välillä tulee semmoinen fiilis, että seinät kaatuu päälle, mutta sitten ne ei kaadukaan. Nykyisin ajattelen paljon, että elämä kyllä kantaa ja kaikki järjestyy aikanaan.

Mutta hei! Oon saanut varmaan miljoona kertaa ton saman haasteen muilta bloggaajilta ja lukijoilta, joten ajattelin että voisin tehdä sen VIELÄ  KERRAN. Mutta nyt en haasta ketään, vaan vastaan kysymyksiin :)

Haasteeni sain yhdeltä lukijaltani, joten teen tämän ikään kuin puoliksi =)

11 faktaa minusta!

1. Käyn terapiassa mahdollisesti seuraavan parin vuoden ajan.
2. Etsin tällä hetkellä arvojani.
3. Olen ollut uskoton parisuhteessa.
4. En koe olevani siltikään paha ihminen.
5. Tahtoisin aloittaa laulutunnit.
6. En kaipaa seurustelua tällä hetkellä, vaan nautin sinkkuudesta.
7. Olen toivoton romantikko. Haluan löytää sielunkumppanini.
8. Tykkään miehisistä miehistä ja älykkyys ei ole pahitteeksi!
9. En voisi elää ihmisen kanssa, jolla ei ole huumorintajua.
10. Ujostelen.
11. Mielestäni paino-indeksin voisi heittää kaivoon. Olemme kaikki kauniita!

Rehellisyys maan perii. Eli vastataan kysymyksiin.

1. Opiskeletko/oletko töissä alalla, jota haluat tehdä tulevaisuudessa?
Joo kyllä! Tykkään tosi paljon opiskella teologisessa ja haaveenani on edelleen päästä aineopettajaksi.

2. Mitä luonteenpiirrettä ihmiset eivät sinussa koskaan osaa odottaa?
Sitä, että mä en olekaan niin kiltti miltä mä näytän. Mua pidetään helposti pinnallisena.

3. Tämän hetken suosikkikirjasi?
Voi apua, niitä on niin monia! Semmoisena hyvän mielen kirjana voisin mainita Piiat.

4. Millaista tulevaisuutta toivoisit blogiltasi?
Semmosta, että inspistä edelleen riittää ja lukijoita vielä olisi. Toivoisin, että saisin toimia hyvänä esimerkkinä positiivisesta asenteesta ja myös rikkoa ennakkoluuloja!

5. Mikä matkustamisessa on raivostuttavinta?
Jotkut varmaan sanoisivat, että turvatarkastukset, mutta itse kun olen turvatarkastaja, niin en näe samalla tavalla asioita. Raivostuttavinta on ehkä se, kun tulee reissusta takaisin ja laukku pitäisi purkaa!

6. Juhlitko pyhiä (pääsiäinen, joulu yms) sen takia, että ne ovat kristillisiä juhlia, vai tavan vuoksi?
Teologian opiskelijana mun pitäisi stereotypisesti vastata, että kristillisyyden nimissä. Mä oikeesti lähinnä sen hienon hengen vuoksi, joka on esim. ouluna ja pääsiäisenä, se on sellaista rauhoittumisen ja hyvän mielen aikaa.

7. Milloin olet viimeksi ollut vaikea asiakas?
Entisen poikaystäväni ja äitini mielestä osaan olla vaikea, koska osaan vaatia. Itsekin kassan duunia tehdessäni näen, että asiakkaan oikeus vaatia ja olla ilkeä ovat kaksi eri asiaa. Pyydän vain sitä, mikä minulle kuluttajana kuuluu. Se ei ole ilkeyttä.

8. Mikä yleinen lomakohde ei yllä sinun lomakohteisiisi?
 Tommoset perus Teneriffat ja Canariat sun muut.

9. Jos sinun olisi pakko nimetä lapsesi Disney-hahmon mukaan, minkä niminen hänestä tulisi? Voit laittaa sekä tytön että pojan nimen.
Pahan heitit. Tykkään tosi paljon disneyn leffoista ja en tajuu, miten tää voi olla muka vaikea kysymys!Arttur voisi olla aika söpö pojalle, mutta en keksi juuri disneyn leffoista hyvää tytölle..

10. Mihin maahan olisit halunnut syntyä?
 Tykkään asua Suomessa, mutta ehkä olisin voinut syntyä Australiaan tai Englantiin. Jos on siis pakko valita ;D

11. Mitä näet, kun nyt katsot ikkunasta ulos?
Pimeyttä. Terassin lasissa vesipisaroita ja valoja.

Pieni hyvä ele

Lohtushoppailua tarpeeseen. Paidat h&m, korvikset h&m ja tummat farkut bikbok.

Kävin vähän lohtushoppailemassa eilen, koska elämä potkii päähän. Samalla tää on kai tälläistä eron jälkeistä uudistumisvaihetta; uusi tukka, uudet vaatteet, uusi asunto..kaikki uutta. Asunnon saaminen ei vaan ole mistään helpoimmasta päästä ja se vähän surettaa. Kaverikämppä ja solukämppä hakusessa, mutta puolen vuoden jonotus. Ne ei siellä taida tajuta, että multa lähtee kämppä alta, koska ex-poikaystäväkin on muuttamassa pois. Mutta onneksi tein tänään jotakin hyvääkin. Soitin nimittäin esimiehelleni ja kysyin, että olisko mun kaverille töitä tarjolla ja mahdollisesti olisi, se on vain kaverista itsestä kiinni. Se tekee mut edes hitusen iloiseksi. Mäkin oon suunnitellut, että paiskisin kunnolla töitä ja kaverin kanssa lähdettäisiin kesän lopulla Nykkiin <3 Oikeesti tule jo kesä ja katoa paha..

Puristus

Perjantaina tukka nättinä sain aloittaa tämän elämän taipaleeni yksin. Kaverin luona meni ilta ja lähdin aamuyöstä duuniin. Eipä hirveesti ehtinyt nukkua, mutta ei se haittaa. Duunipäivä meni kivasti ja sain paljon nauraa. Samanaikaisesti sydämeeni vain sattuu. En pysty olemaan enää täällä saman katon alla eksäni kanssa, eikä oloa paranna se, että yhteiset kaverimme ovat ottaneet tietyn puolen. Se ei vain tunnu kovinkaan reilulta. Kurjaa, että kaverit näkevät mut yksin pahana ja ex-poikaystävä kerää kaikki sympatiat. Onkohan nämä taas niitä elämäntilanteita, joissa karsiutuu ne oikeasti hyvät ystävät? Onneksi oon tänään saanut paljon kannustavia sanoja ihmisiltä, mutta tää kotona oleminen ahdistaa. Voi kunpa joku hakis mut pois täältä! Voi kun muistaisit mut hoas, kun jaat asuntoja köyhille opiskelijoille!

Läheiset piristää-päivä

Tein tän perinteisen jutun heti eron jälkeen, jota naiset tekee eli käy kampaajalla totta kai. Tukkaa leikattiin ja raidoitettiin sekä kulmat värjättiin. Teki tosi hyvää tuon tason hemmottelu. Ei se jäänyt kuitenkaan sikseen. Läksin Helsingin suuntaan kaverin kanssa lounastamaan ja jutskailemaan juurta jaksain elämästä. Oli ihanaa vain olla ja jutella läheisen ystävän kanssa. Tämän jälkeen päästin kaverin lukemaan pääsykokeisiin ja näin äitini seuraavaksi kaupungilla. Vähän kaupoilla pyörittiin ja kaikkea kivaa nähtiin, mutta kauppaan ne jäikin. Vietettiin kaupan päälle vielä romanttinen leffa-ilta Anna Kareninan parissa. Se olikin vähän erilaisempi, mitä oletin..mutta tykkäsin!

Tuntuu aika kurjalta, kun poikaystävä ei suostu ottamaan muhun minkään tason yhteyttä ja ihan osakseen sen vuoksi, että hän on niin rikki. Olisi vain helpottavaa vaan puhua yhdessä käytännön asioista ja suhteestamme ylipäätänsä. Ehkä me naiset ollaan jossain asioissa vaan vähän erilaisimpia tai kaipa tämäkin on ihan yksilökohtaista. Samalta myös suututtaa se, että joutuu olemaan tämä paha jättäjä, joka ei muka ansaitsisi sympatiaa. Ihan kuin jättäjää ei sattuisi. Satun olemaan vaan tässä tilanteessa se, kuka joutui tekemään raskaan päätöksen. Kaikkeen tarvitaan muutenkin aina kaksi. Kukaan ei ole täydellinen. Muutenhan tässä tilanteessa ei edes oltaisiin.

When I start over again

Tässä sitä nyt ollaant ilman kämppää ja poikaystävää. Mä jätin mun poikaystävän tässä näin, koska tajusin haluavani olla yksin. Mä oon jotenkin vaan kasvanut ulos romanttisista tunteista häntä kohtaan, vaikka hän on mulle edelleen tärkeä. Kurjalta tuntuu, että homma ei toiminut ainakaan omalta osaltani. Oon vaan arvojani myöten muuttunut täysin ja alan ymmärtämään vähitellen mitä parisuhteelta haluan. Me olimme nuoria 19-vuotiaita, kun aloimme seurustelemaan ja sitä ennen olimme kavereita. Kahdessa vuodessa ehtii kuitenkin muuttua jonkin verran. Vaikka olinkin tämä jättäjä, voin sanoa ettei tämä ollut lainkaan helppoa.

Kämppä on hakusessa ja olen jo matkalla etsimässä arvojani. Haluan tehdä asioita, joita oikeasti haluan. Osakseen vapaus tuntuu hyvältä, mutta se myös pelottaa. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Toivottavasti kaikkea hyvää edessä vielä odottaa. Uskomatonta, kuinka paljon olen saanut tukea ja rakkautta näinä lähipäivinä. Tunnen olevani onnekas. Varmaan viimeistään silloin tajuaa olevansa yksin, kun kaikki tavarat ovat pahvilaatikossa uudessa huoneistossa odottamassa avaajaansa. Omalla tavallaan olen hienossa asemassa, sillä mulla on koulupaikka, masennus hoidossa, ihania läheisiä auttamassa sekä vapauteni. Uskomatonta, että eräs mies pystyi muuttamaan elämäni yhdessä yössä näin. Hän eli juuri sellaista elämää, jota itse haluaisin elää ja mikä hienointa hän oli vapaa. Sain suuren muistutuksen siitä, että minulla on toteutumattomia unelmia. Aivan kuin kohtalo olisi kaiken tämän takana ja muuttanut elämäni suunnan hetkessä. En voi sanoa muuta kuin että elämä on mieletön mysteeri.

Huuda huuda onnesta!

Paitis 14,95e h&m, housut bikbok 54,95e ja korvikset 2,5 e h&m.

Morjens! Tässä olisikin mun viime päivien shoppailua, joihin oon ollut tosi tyytyväinen. Toi oli tänään itseasiassa mun päivän asu, nuo kaikki yhdistettynä siis nuo kultaiset jättikorvikset korvissa. Yliopistolla pyöritty tänään ja päivä on mennyt kaikin puolin hienosti. Oon ollut oikea tehonainen, kun oon samanaikasesti kuunnellut luennoijaa, kirjoittanut juttuja ylös ja tekstaillut neljälle ihmiselle. Aikamoinen olen. Terve alan olemaan ja sen vuoksi suunnittelin meneväni salille PITKÄSTÄ AIKAAN! Mä oon todella onnellinen ja mulla on hyvä fiilis. Tää on ihan uskomaton tunne, kun aidosti on ensimmäistä kertaa elämässään onnellinen. Vuosi sitten en halunnut elää ja tässä sitä ollaan. En olisi ikipäivänä uskonut. Elämä on niin uskomatonta ja yllättävää. Happyhappyhappy olen.

Loppuviikon meininkiä

Loppuviikko onkin tässä mennyt muunkin kuin koulun merkeissä. Perjantaina tentin jälkeen hengailin kaverin kanssa kaupoilla helkatin moisessa pakkasessa, löysin unelmafarkkuni bikbokilta, kaveriporukalla käytiin parilla, viikonloppuna duunia ja työkaverin kanssa mässäilyä ja lauantaina olin pappani 80-vuotis synttäreillä. Paljon olen siis saanut aikaiseksi ja hyvin vähillä unilla. Oli ilo saada tää postaus tänne, koska tää viikko on ollut tosi kiva. Duunissakin oli tänään uskomattoman rentoa ja tuli lähinnä katseltua telkkaria ja rupateltua työkavereiden kanssa. Mulla on huomenna aikainen herätys, joten täytyypi malttaa mennä nukkumaan. Hyviä öitä ja kauniita unia!