Nyt saa huutaa!

Ostin tänä talvena kaksi paria mustia kiilakorkokenkiä, koska toiset olivat alunperin tarkoitettu työkengiksi. Nyt sain uudet kengät työn puolesta, joten voin laittaa valmiiksi jalkaan istuvat kengät normaaliin elämään. Mahdollisesti teidän onneksi myyn siis ylimääräisen kenkäparin =) Vaikka nuo näyttävät hieman korkeilta ja ihmiset kysyvät, kuinka voin kävellä kyseisillä kaunokaisilla, niin vastaan heille kenkien olevan yllättävän mukavat. Ulkonäkö siis pettää. Kiilakorot ovat ostettu tämän vuoden puolelta Skopunktenista ja ovat kokoa 40. Mulla on normisti 41 koon kengät, mutta tuo kyseinen koko oli huomattavasti parempi, sillä ne eivät tippuneet jalasta kävellessä, mikä on varsin tärkeää. Myyn kenkäparia siis huutonetissä 10 euron lähtöhintaan, joten ei muuta kuin huutamaan!

Kysykää ihmeessä, jos jotain tulee mieleen :)

Mintun pauloissa

Olen vahingossa täysin huomaamattani ihastunut mintun vihreään, minkä todistaa viime vuonna ostetut Fiskarsin sakset, juustohöylä, kuorimaveitsi, KoKo-kulhot ja nyt tämä uutukainen. Näin vain vilauksen ikkunassa tästä laukusta ja se lähti välittömästi matkaani. Tästä hetkestä lähtien uskon rakkauteen ensisilmäyksellä, jos kyse on kauniista esineistä. Mic macin laukku on juuri täydellisen kokeinen minunlaiselleni tyypille, jolla on aina kassi pullollaan tavaraa. Sivutaskujakin löytyy kiitettävästi, joten enköhän saa kaikki tavarani sijoitettua laukkuuni kauniisti ja järjestelmällisesti. Huomatkaa lisäksi söpö avaimenperä, joka tuli laukun mukana!

Pääsiäis-terkkuja

Jeii kevät..tai sitten ei. Ehdin olemaan jo aika innoissani kevään saapumisesta, kunnes eilinen aamu pilasi hartaan haaveeni. Tällä hetkellä lunta vain tulla tuiskuttaa taivaalta ja eikä yhtään kyllä huvita mennä tuonne ulos lenkkeilemään, vain kengät kastuvat ja on kylmä! Ulos kun "en voi mennä", niin voin sen sijaan kirjoitella blogiini, lukea pääsykokeisiin ja haaveilla keväästä. Pääsiäinen on kyllä ihana piriste tähän niin kutsuttuun takatalveen. Pitkästä aikaan otin taas järkkärini käteen ja aloin kuvaamaan pääsiäisen inspiroimana tipuja ja kukkasia. Ehkä tuo pääsiäinen saa mua paremmin innostumaan teologiaa lukemaan ja oppimaan, I hope so.

Keväästä on tulossa aika kiireinen ja koitan olla polttamatta itseäni täysin loppuun. Töitä pitäisi tehdä ja siellä jatkuvasti oppia uutta, lukea pääsykokeisiin, käydä psykiatrilla, jossain välissä hommata terapeutti, juosta lääkärissä, harrastaa liikuntaa ja nähdä läheisiä..huh huh toivottavasti ei tullut hiki lukiessa tuota tekemisen määrää. Psykiatri oli kyllä aika ihmeissään, kuinka jaksan kaiken tämän..taidan olla varsinainen tuohottaja. Lupaan itselleni jossakin vaiheessa vähän pysähtyä ja rauhoittua. Ja te tuohottajat siellä ruudun toisella puolella myös =)

Minä ja blogini

Ihka-ensimmäinen Nenniliinin kuplassa olevan blogitekstin päätin aloittaa itseni esittelystä, mikä on aika luonteva ratkaisu. Olen piakkoin 21-vuotta täyttävä nuori nainen, joka haaveilee yliopistossa opiskelusta ja paljon muusta henkisestä hyvinvoinnista kauniisiin vaatteisiin. Voisin sanoa olevani varsin onnekas, koska saan elää ihanien ihmisten ympäröimänä, olen löytänyt poikaystäväni kanssa yhteisen kämpän pääkaupunkiseudulta, teen työtä josta pidän ja voin toteuttaa unelmiani. Elämääni varjostaa kuitenkin pitkäaikainen vaikea masennus, johon olen vastikään aloittanut hoidot. Nyt oloni on alkanut helpottamaan ja koitan sisukkaasti selvitä läpi kaikki vaadittavat prosessit, joita se vaatii. Minulla on ollut varsin rankka elämä, mutta osaan kaikkeen suhtautua varsin positiivisella asenteella. Toivon välittäväni kaikille positiivista energiaa ja voimaa. Tämä ei ole siis mikään angstiblogi. Tämä on selviytymistarina.

Tykkään kirjoitella kaikkea maan ja taivaan väliltä; ihmismielestä naisten hömppäjuttuihin. Sen lisäksi, että tahdon olla onnellinen, luen pääsykokeisiin ja käyn töissä, päähäni mahtuu haaveita pitkistä kauniista hiuksista ihaniin vaateluomuksiin, liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota, hauskanpitoa ja syvällisiä keskusteluja kavereideni kanssa, matkustelusta maailman ääriin ja mitä ikinä elämässä keksinkään. Olen juuri se tyyppi, kuka ei voi sanoa "Ei/en koskaan", sillä juuri silloin toteutan sen. Lukemalla blogiani saatte toivottavasti hieman irti millainen olen ihmisenä. Tervetuloa seuraamaan =)