sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Nature



Oon koko viikonlopun ollut aivan älyttömän uupunut pitkistä päivistä ja pääsykokeista. Menimme aamupäivän jälkeen poikaystäväni kanssa Nuuksioon metsäretkelle. Poikaystäväni oli erityisesti tätä retkeä odottanut. Itse olin aivan uuvuksissa ja aluksi vain pyörrytti. En kuitenkaan halunnut sanoa hänelle mitään. Kaikessa hiljaisuudessa ja rauhassa oivalsin kuunnella itseäni; olin uupunut. Otin raskaiden työpäivien päälle lisää tunteja, luin pääsykokeisiin ja koitin olla läsnä läheisilleni. Masennustakin pitäisi hoitaa. Väsymys ja uupumus oli ottanut itsestäni vallan ja tuntui kuin olin täysin jumissa. Olen alkanut pohtimaan onko järkevää ottaa lisätunteja ja vaikka pidän työstäni, niin tehdä sitä. Työajat ovat liian raskaat ja aikaa jää liian vähän kaikkeen muuhun. En ole aivan varma päätöksestäni. Etsisinkö uutta työtä ensi syksynä? Pääsenkö edes opiskelijaksi?

Kesken mietintöjeni alkai kaamea sadekuuro, joka pyyhkäisi ylitsemme. Kävelimme tunnin sateessa ja olimme aivan litimärkinä. Uupumukseni hellitti sateen tullessa, aivan kuin se olisi puhdistanut minut. Kaikki on niin avointa, mutta oloni on hieman parempi.

2 kommenttia:

  1. ompa tosiaan hienoja kuvia! :) ps. kiva ulkoasu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos annu ja kiva kun tykkäät uutukaisesta ulkoasustani, mukavaa saada palautetta siitä =)

      Poista

Kiitos kommentista!